Oikea-aikainen metsänhoito
pitää metsäsi elinvoimaisena

Muun omaisuuden tapaan myös metsä tarvitsee huolenpitoa omistajiltaan. Oikeaan aikaan, suunnitelmallisesti toteutettu metsänhoito takaa sen, että metsäsi pystyy tuottamaan sinulle mahdollisimman paljon sekä iloa että taloudellista hyötyä. Hyvä lähtökohta puukauppaan on metsänhoidollinen peruste esimerkiksi tekemällä harvennushakkuut ajallaan.

Harvennus metsän arvokasvun perustana

Ammattilaisen kanssa yhteistyössä tehdyt, oikein ajoitetut harvennukset ovat metsänhoitoa parhaimmillaan, sillä niillä parannetaan metsän elinvoimaa. Hyvinvoiva metsä tuottaa paremmin ja harvennushakkuut toimivatkin jykevänä perustana myös metsän arvokasvulle. Ajallaan tehdyt harvennukset kasvattavat metsän tuottoa jopa 50 % verrattuna vaihtoehtoon jossa harvennukset jätettäisiin kokonaan tekemättä. Miksi siis jättäisit omaisuuttasi hoitamatta?
Harvennushakkuut ovat ennen kaikkea metsänhoidollisia hakkuita, joissa heikoimmat puuyksilöt poistetaan ja parhaat puut puolestaan jätetään järeytymään tukkipuiksi. Näin kasvutilaa, ravinteita ja valoa vapautuu enemmän parhaille puuyksilöille ja jäljelle jääneen puuston kasvu kiihtyy. Hyvin hoidettu ja elinvoimainen puusto kestää myös erilaiset rasitukset, kuten myrskyt, huomattavasti huonokuntoista metsää paremmin. Harvennushakkuussa jäljelle jääneet hyväkuntoiset puut järeytyvät elinolosuhteiden paranemisen ansiosta entistä nopeammin tukkipuiksi.
Harvennushakkuut voidaan jakaa ensiharvennukseen sekä myöhemmän vaiheen harvennushakkuuseen.

Ensiharvennus
Ensiharvennus toteutetaan yleensä puuston ollessa 13-15 metrin valtapituudessa ja siinä poistetaan noin kolmannes puuston tilavuudesta. Kuusen ja männyn ensiharvennuksessa jätetään yleensä kasvamaan 900-1000 runkoa hehtaaria kohti, kun taas koivikkoon jätetään 600-700 runkoa hehtaarille. Ensiharvennuksen tarve on usein helppo arvioida puun vihreän latvuksen osuudesta. Esimerkiksi männyllä vihreän latvuksen osuuden tulisi olla 40 prosenttia, koivulla puolet ja kuusella mielellään 60 prosenttia puun pituudesta.

Harvennus
Harvennushakkuun tarpeen ja ajankohdan määrittävät puuston tiheys sekä sen kasvunopeus. Toinen harvennushakkuu tehdään tyypillisesti noin 15-20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Monesti kaksi harvennusta riittää ennen metsän uudistamista, mutta joskus voi olla perusteltua tehdä harvennus vielä kolmannenkin kerran. Harvennushakkuu tehdään tavallisimmin alaharvennuksena, mutta lopullisen harvennustavan määrittää metsänomistajan tavoitteet. Harvennuksessa metsästä poistetaan heikoimmat puuyksilöt sekä valtapuita pienempiä puuyksilöitä.

Uudistaminen
Metsänuudistamisen tavoitteena on saada uudistushakkuussa poistetun puuston tilalle hyvätuottoinen taimikko. Uudistushakkuu on yleensä ajankohtainen silloin, kun metsän uudistaminen on kannattavampaa kuin metsän edelleen kasvattaminen. Metsän uudistamiseen sopiva hakkuutapa on yleensä avohakkuu, mutta uudistamisessa voidaan käyttää myös siemenpuuhakkuuta, kaistalehakkuuta tai suojuspuuhakkuuta. Metsälaki velvoittaa metsänomistajan uudistamaan metsän uudistushakkuun jälkeen. Uudistamismenetelmää valitessa ratkaisevia tekijöitä ovat metsänomistajan tavoitteiden lisäksi maaperä ja kasvupaikka. Metsän uudistamisessa keskeisiä metsänhoitotöitä ovat maanmuokkaus sekä metsän viljely.

Jatkuva kasvatus
Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää kasvatetaan niin, että metsiköstä löytyy eri-ikäisiä ja erikokoisia kokoisia puita. Avohakkuu tai metsänviljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, ja hakkuissa poistetaankin puustosta aina vain osa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut voidaan toteuttaa yläharvennuksena, jossa poimitaan suuria tai huonokuntoisia puita. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ovat myös kaistale- ja pienaukkohakkuut sekä siemen- ja suojuspuuhakkuut. Jotta jatkuva kasvatus on mahdollista, on puuston oltava tervettä, ja uusia taimia tulee syntyä metsään luontaisesti.
Jatkuva kasvatus ja perinteinen metsänkasvatus eivät sulje toisiaan pois, vaan osa metsästä voidaan käsitellä erilaisilla menetelmillä.

Tunne metsäsi
Metsäsuunnitelma auttaa puukaupan suunnittelussa ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi. Metsäsuunnitelman avulla erilaiset metsänhoitotyöt, kuten harvennushakkuut on helppo suunnitella ja toteuttaa oikea-aikaisesti. Lisäksi suunnitelma auttaa ennakoimaan metsästä saatavia tuottoja sekä metsänhoidon kustannuksia.

Metsäsuunnitelmasta löydät yhteenvedon kasvupaikoista, puuston ikärakenteesta ja kehitysluokista sekä mahdollisista luontokohteista. Suunnitelmasta selviävät myös kuviokohtaiset puumäärät puutavaralajeittain sekä metsäsi kuviokartta.

Metsäkeskuksen ylläpitämän sivuston Metsään.fi kautta löydät lisää tietoa metsäsi puustotiedoista sekä toimenpide-ehdotuksista. Maksuttoman palvelun kautta voit antaa myös suostumuksen Harvestian hankintaesimiehelle tutustua metsäsi tietoihin tarkemmin. Tämä mahdollistaa hyvät edellytykset tarkemman suunnitelman sekä puukaupan tekemiseen.

Artikkelit - 10.6.2021
Harvennus metsän arvokasvun perustana Harvennushakkuut ovat tärkeä osa suomalaisten metsien hoitoa, sillä ne pitävät metsät terveinä ja elinvoimaisina. Suunnitelmalliset ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa toteutetut harvennushakkuut tuovat metsänomistajalle myös rahanarvoista hyötyä, sillä ajallaan tehtynä ne voivat kasvattaa metsän tuottoa jopa 50% verrattuna siihen, että harvennukset jätettäisiin kokonaan tekemättä. Tiedätkö, kuinka harvennushakkuut vaikuttavat metsän hyvinvointiin ja tuottavuuteen? 1. Harvennushakkuut parantavat metsän elinvoimaa ja terveyttä Metsänhoidollisesta näkökulmasta harvennushakkuiden rooli on merkittävä. Harvennuksessa poistetaan heikkoja ja huonokuntoisia puita, jolloin kasvutilaa, ravinteita ja valoa vapautuu…

Harvestia

zHarvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle.
Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa kuitu-, tukki- ja energiapuuta sekä pysty- että hankintakaupalla.

Tietosuojaseloste