Nuoren metsän hoito on yksi tärkeimmistä metsänhoidon investoinneista, jonka metsänomistaja voi tehdä. Oikea-aikainen varhaisperkaus, taimikon harvennus ja ensiharvennus vaikuttavat suoraan siihen, miten metsä kasvaa ja kuinka paljon se tuottaa tulevina vuosikymmeninä.
Harvestian metsäasiantuntijat näkevät käytännössä, miten nuoren metsän hoidon laatu ja ajoitus vaikuttavat myöhempiin hakkuutuloihin. Erityisesti kasvatusmetsissä tehtävät hoitotoimenpiteet ratkaisevat, kuinka suuri osa puustosta voidaan tulevaisuudessa myydä arvokkaana tukkipuuna.
Metsän varhaishoidon toimenpiteet tukevat puiden tasapainoista kasvua ja rungon laatua. Kun taimikko saa riittävästi kasvutilaa, valoa ja ravinteita, puiden paksuuskasvu nopeutuu ja metsän rakenne kehittyy hallitusti. Tämä näkyy myöhemmin suurempana tukkipuun osuutena ja parempana puukaupan tuottona.
Liian tiheäksi jäänyt metsä puolestaan hidastaa järeytymistä ja voi heikentää puuston laatua. Hoitotoimilla voidaan myös ohjata puulajisuhteita ja varmistaa metsän tavoitteiden mukainen kehitys. Esimerkiksi koivumetsissä oikea-aikainen hoito on erityisen tärkeää, sillä suorarunkoisen ja järeän koivutukin kasvattaminen edellyttää riittävää kasvutilaa ja suunnitelmallista harvennusrytmiä.
Nuoren metsän hoito etenee vaiheittain metsän kehityksen mukaan. Oikein ajoitetut toimenpiteet varmistavat metsän hyvän kasvun ja parantavat tulevien hakkuiden kannattavuutta. Taimikonhoidolla säädetään haluttua puulajijakaumaa ja voidaan vaikuttaa sekametsän syntymiseen.
Varhaisperkaus tehdään yleensä taimikon ollessa noin metrin pituista (noin 4–7 vuotta istutuksesta). Tavoitteena on poistaa kasvatettavia puita varjostavaa lehtipuustoa ja muuta kilpailua aiheuttavaa kasvillisuutta. Ajoissa tehty työ helpottaa myöhempiä hoitotoimenpiteitä ja tukee taimikon tasaista kehitystä.
Taimikon harvennus ajoittuu yleensä vaiheeseen, jossa puusto on kasvanut noin 3–7 metrin korkeuteen (noin 10–15 vuoden iässä). Harvennuksessa säädetään metsän tiheyttä ja puulajisuhteita sekä valitaan parhaat kasvupuut.
Hoidon tarve näkyy usein metsän rakenteessa. Jos latvukset alkavat koskettaa toisiaan, puiden kasvu hidastuu tai alimmat oksat kuivuvat, on yleensä oikea aika ryhtyä toimenpiteisiin. Ajoissa tehty hoito helpottaa myös tulevia hakkuita ja parantaa metsän tuottokykyä.
Ensiharvennus on kasvatusmetsän ensimmäinen varsinainen hakkuuvaihe ja tuo usein metsänomistajalle ensimmäiset puukauppatulot. Se tehdään tyypillisesti silloin, kun puusto on noin 12–15 metrin pituista (noin 20–35 vuoden iässä). Ensiharvennuksessa poistetaan osa puustosta, jolloin jäljelle jäävät puut kasvavat nopeammin ja metsän kehitys ohjautuu kohti järeää tukkipuuta tuottavaa metsää.
Nuorissa metsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai puusto kasvaa muuten tiheänä, eikä puusto täytä ainespuun mittoja, voidaan tehdä nuoren metsän kunnostus. Tämä voidaan tehdä energiapuuharvennuksena. Näin saadaan parannettua nuoren metsän arvoa ja kehitystä tuottavaksi kasvatusmetsäksi.
Nuoren metsän hoidon tarve syntyy, kun puiden välinen kilpailu lisääntyy ja latvukset alkavat koskettaa toisiaan. Rehevillä kasvupaikoilla hoitotarve tulee usein aikaisemmin, kun taas karummilla mailla metsän kehitys on hitaampaa.
Jos hoitotyöt viivästyvät, puuston järeytyminen hidastuu ja metsän rakenne voi heikentyä. Myöhässä tehty hoito on myös työläämpää ja kalliimpaa. Siksi oikea-aikainen metsänhoito on yleensä metsänomistajalle taloudellisesti järkevin ratkaisu. Pitkällä aikavälillä suunnitelmallinen metsänhoito vaikuttaa metsän tuottoon enemmän kuin puun hinnan lyhytaikaiset vaihtelut.
Nuoren metsän hoitoon on mahdollista saada valtion rahoittamaa tukea, jonka tavoitteena on edistää metsien kasvua, kestävää metsätaloutta ja puuraaka-aineen saatavuutta. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi taimikonhoitoon, nuoren metsän harvennukseen sekä pienpuun korjuuseen. Tukijärjestelmät ja ehdot voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa ennen metsänhoitotöiden suunnittelua. Lisätietoa löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Taloudellinen tuki voi merkittävästi parantaa nuoren metsän hoidon kannattavuutta ja mahdollistaa hoitotöiden toteuttamisen oikeaan aikaan. Ajoissa tehty hoito puolestaan lisää metsän kasvua, parantaa puuston laatua ja luo paremmat edellytykset tuleville puukauppatuloille.
Harvestian metsäasiantuntijat kertovat mielellään, miten hoitotyöt kannattaa ajoittaa, jotta metsän tuottokyky ja arvo kehittyvät mahdollisimman hyvin pitkällä aikavälillä.
Puun hinta Suomessa vaihtelee puutavaralajin ja metsän ominaisuuksien mukaan. Tukkipuu on arvokkainta, kuitupuu edullisempaa ja energiapuu yleensä halvinta. Lopullinen puun hinta määräytyy kuitenkin aina puuston laadun, sijainnin ja markkinatilanteen perusteella.
Puun hinta kiinnostaa erityisesti silloin, kun puukauppa on ajankohtainen. Vaikka yleinen hintataso antaa suuntaa, yksittäisen metsän arvo voi poiketa siitä merkittävästi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä puun hinta muodostuu ja miten voit arvioida oman metsäsi arvon.
Puun hintataso vaihtelee jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintaan vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden tarpeet ja rakentamisen suhdanteet, eli puusta valmistettujen tuotteiden markkinatilanne.
Puun hintatilastot kuvaavat markkinan keskimääräistä tasoa, mutta yksittäisen puukaupan arvo määritellään aina tapauskohtaisesti. Harvestian metsäasiantuntijat arvioivat puun hinnan metsän todellisten ominaisuuksien perusteella.
Tukkipuu on järeää ja laadukasta runkopuuta, jota käytetään sahateollisuudessa. Se on puutavaralajeista arvokkain, koska siitä saadaan korkea jalostusarvo. Metsänhoidossa pyritään kasvattamaan puustoa niin, että mahdollisimman suuri osa siitä täyttää tukkipuun mitat ja laatuvaatimukset. Oikea-aikaiset harvennukset ovat avain laadukkaan tukkipuun kasvattamiseen.
Kuitupuu on pienemmän läpimitan omaavaa puuta, jota syntyy erityisesti harvennushakkuissa. Kuitupuuta saadaan myös suurten puiden latvuksista esimerkiksi päätehakkuissa. Sitä käytetään sellun, paperin ja kartongin valmistuksessa.
Vaikka kuitupuun hinta on tukkipuuta matalampi, sillä on tärkeä rooli metsän kehityksessä ja tulevan arvokkaamman puuston kasvussa.
Energiapuu on pienikokoista puuta, joka käytetään energiantuotannossa. Tällaiset energiarankapuut eivät täytä ainespuun mitta- ja laatuvaatimuksia. Sen hinta on tyypillisesti alhaisin, mutta sen korjuu parantaa metsän rakennetta ja kasvuedellytyksiä.
Puun hinta määräytyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Keskeisimpiä ovat:
– puutavaralaji (tukki, kuitu)
– puulaji (mänty, kuusi, koivu)
– puuston koko ja laatu
– korjattava puumäärä
– hakkuutapa (harvennus tai päätehakkuu)
– metsän sijainti, kuljetusmatka ja korjuuolosuhteet
– markkinatilanne
Koska tekijöitä on useita, kahden metsän arvo voi poiketa merkittävästi toisistaan. Puukaupassa tarkastellaan metsän kokonaisuutta, ei pelkästään yksittäisiä hintatekijöitä.
Suomessa puun hintaa seurataan muun muassa Metsäteollisuus ry:n tilastojen avulla. Aineiston julkaisee Luonnonvarakeskus Luke. Tilastoidut puun hinnat perustuvat toteutuneisiin puukauppoihin ja kuvaavat keskimääräistä hintatasoa.
Tilastot auttavat ymmärtämään:
– millainen puun hinta on yleisesti
– miten hinnat ovat kehittyneet
– millainen markkinatilanne on eri ajankohtina
Yksittäisen metsän arvo määräytyy kuitenkin aina maastossa tehtävän arvion perusteella.
Puun hinnan kehitys seuraa pitkälti metsäteollisuuden suhdanteita. Kysyntää ovat viime vuosina lisänneet esimerkiksi:
– puurakentamisen kasvu
– biotalouden kehitys
– uusiutuvan energian käytön lisääntyminen
Lyhytaikaisia vaihteluita esiintyy, mutta puu on säilyttänyt asemansa kysyttynä raaka-aineena. Puukaupan ajoituksessa metsän kehitysvaihe on usein yhtä tärkeä tekijä kuin markkinahinta.
Luotettavin tapa selvittää puun hinta on pyytää asiantuntija metsäkäynnille ja tekemään arviota puukaupasta. Arviossa huomioidaan useita puun hintaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat esimerkiksi:
– puuston määrä ja laatu
– metsän kehitysvaihe
– hakkuumahdollisuudet
– markkinatilanne
Harvestian asiantuntijat auttavat arvioimaan metsäsi mahdollisuudet ja toteuttamaan puukaupan metsän pitkän aikavälin tuoton huomioiden.
Ota yhteyttä hankintavastaavaamme.
Moni metsänomistaja pohtii puukauppaa tehdessään ennen kaikkea puun hintaa. Yhtä tärkeää on kuitenkin ymmärtää, miten puukauppaa verotetaan, mitä kuluja voi vähentää ja miten verotusta voi suunnitella fiksusti.
Hyvä uutinen on tämä: puukaupan verotus on selkeä ja siihen liittyy metsänomistajalle useita hyödyllisiä vähennyksiä. Kun perusasiat ovat hallussa, verotus ei ole este vaan osa hallittua metsätalouden kokonaisuutta.
Kun myyt puuta omasta metsästäsi, saamasi tulo on metsätalouden pääomatuloa.
Se tarkoittaa, että:
– puun myyntitulot verotetaan pääomatuloverotuksen mukaan
– verokanta on 30 % 30 000 euroon asti
– 34 % siltä osin, kun pääomatulot ylittävät 30 000 euroa.
Pääomatuloihin lasketaan yhteen kaikki verovuoden pääomatulot, kuten mahdolliset vuokratulot tai luovutusvoitot.
Puukauppa ei siis ole ansiotuloa, vaan verotetaan pääomatulona.
Metsätaloudessa syntyvät kulut ovat vähennyskelpoisia, kun ne liittyvät tulonhankintaan.
Tällaisia ovat esimerkiksi:
– Taimikonhoito ja muut metsänhoitotyöt
– Metsän uudistamiskustannukset
– Metsäsuunnitelman laatiminen
– Metsään liittyvät matkakulut
– Työvälineet ja palvelut
Vähennykset pienentävät verotettavaa tuloa, eli veroa maksetaan vain nettotulosta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että aktiivinen metsänhoito ei ole pelkkä kulu, vaan se vaikuttaa suoraan verotukseen ja nettotuottoon.
Jos olet hankkinut metsän kaupalla tai muulla vastikkeellisella tavalla, voit hyödyntää metsävähennystä.
Metsävähennyksen avulla voit vähentää jopa 75 % verovuoden metsätalouden pääomatulosta (alk. 2026), kunhan metsävähennyspohjaa on jäljellä.
Tämä voi tarkoittaa merkittävää säästöä verotuksessa.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että:
– metsävähennyksen laskenta perustuu metsän hankintahintaan
– vähennystä voi tehdä vain tiettyjen ehtojen täyttyessä
– tarkat rajat ja ehdot määrittelee Verohallinto.
Metsävähennys on yksi metsätalouden merkittävimmistä verotuksellisista eduista.
Kun myyt puuta, ostaja toimittaa yleensä ennakonpidätyksen maksamastaan kauppahinnasta. Tämä tarkoittaa, että osa verosta tilitetään suoraan verottajalle jo maksuvaiheessa. Lopullinen vero määräytyy kuitenkin vasta veroilmoituksen perusteella, kun kaikki tulot ja vähennykset on huomioitu.
Useimmat metsänomistajat ovat arvonlisäverovelvollisia, jos he harjoittavat metsätaloutta säännöllisesti.
Tällöin:
– puukaupan myyntiin lisätään arvonlisävero
– metsätaloutta varten hankittujen tarvikkeiden ja palvelujen ALV voidaan vähentää
– arvonlisäveroilmoitus tulee antaa ja vero maksaa omatoimisesti helmi-maaliskuussa.
Arvonlisävero ei tällöin ole kustannus, vaan läpikulkuerä. Jos et ole varma ALV-velvollisuudestasi, asia kannattaa tarkistaa Verohallinnolta tai asiantuntijalta.
Puukauppatuloista annetaan metsätalouden veroilmoitus (lomake 2C).
Siinä ilmoitetaan:
– puukauppatulot
– korvaukset ja tuet
– vähennykset
– metsävähennys
– mahdollinen arvonlisävero. Tutustu tarkemmin vero.fi -sivustolla.
Ilmoitus tehdään yleensä OmaVerossa.
Jos saat puukaupasta 25 000 euroa (myyntitulo ilman arvonlisäveroa):
– Vähennetään metsätalouden kulut
– Tehdään mahdollinen metsävähennys
– Jäljelle jäävä summa verotetaan 30 %:n pääomatuloverolla
Hyvin suunniteltuna verotus ei syö puukaupan kannattavuutta. Päinvastoin, vähennykset voivat parantaa nettotuottoa merkittävästi.
Puukaupan todellinen kannattavuus muodostuu:
– puun hinnasta
– hakkuun ajoituksesta
– metsän kehitysvaiheesta
– verotuksen suunnittelusta.
Siksi puukauppaa kannattaa tarkastella kokonaisuutena, ei vain kuutiokohtaisena hintana.
Puukaupan verotus on selkeä, mutta jokaisen metsänomistajan tilanne on yksilöllinen.
Harvestian asiantuntijat auttavat sinua:
– arvioimaan metsällesi parhaan puukaupan ajankohdan
– hahmottamaan kokonaisvaikutuksen talouteesi
– suunnittelemaan metsänhoidon pitkäjänteisesti.
Ota yhteyttä Harvestiaan ja keskustellaan tilanteestasi – ilman sitoumuksia.
Puukauppa on yksi metsänomistajan tärkeimmistä päätöksistä ja sen ajoitus vaikuttaa metsän kehitykseen sekä taloudelliseen tuottoon. Oikea ajoitus ei määräydy pelkästään puun markkinahinnan perusteella, vaan ensisijaisesti metsän puuston tilan, metsänhoidollisten tarpeiden ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta.
Suomessa puukaupan ajoitusta mietitään tyypillisesti metsän tiheyden ja puuston kehitysvaiheen näkökulmasta: harvennuspuukaupat tehdään, kun puuston tiheys käy liian suureksi ja kasvu alkaa hidastua, kun taas päätehakkuut tehdään uudistuskypsässä metsässä, jonka taloudellinen tuotto on aleneva ja tuhoriski on kasvanut.
Tässä artikkelissa kerromme konkreettisesti, milloin puukauppa kannattaa tehdä ja mitä asioita kannattaa arvioida ennen päätöstä.
Puukaupan ajoitus liittyy useisiin tekijöihin, jotka on hyvä huomioida kokonaisuutena.
On erittäin tärkeää, että ensiharvennus tehdään ajoissa, jotta latvukset eivät pääse kilpailun myötä supistumaan ja puut riukuuntumaan. Ensiharvennuksen jälkeen metsän kasvu usein kiihtyy, kun parhaat yksilöt saavat enemmän valoa ja ravinteita.
Harvennukset kannattaa tehdä viimeistään silloin, kun puuston tiheys on alkanut rajoittaa puuston kasvua ja puiden latvukset ovat sulkeutuneet. Harventamalla puustoa kasvuolosuhteet paranevat, mikä lisää puiden paksuuskasvua ja tukkipuun määrää tulevissa hakkuissa.
Päätehakkuun aika on, kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, sen kasvu hidastuu ja arvokasvu alenee ja alittaa metsänomistajan asettaman tuottovaatimuksen.
Asiantuntijan tekemä metsäarvio kertoo puuston määrän ja laadun, mikä auttaa arvioimaan, onko nyt harvennushakkuiden tai metsän uudistamisen aika. Jos sinulla on metsäsuunnitelma, löydät siitä tiedot puustosta, metsänhoitotarpeista ja mahdollisuuksista puun myyntiin. Voit myös tutkia ajantasaista tietoa metsästäsi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä Metsään.fi-palvelussa. Palvelu on metsänomistajille maksuton. Asiatuntijamme osaavat myös arvioida metsäsi hoito- ja hakkuutarpeen myös ilman metsäsuunnitelmaa.
Suunnitelmallinen metsänhoito tukee myös puukaupan ja harvennusten ajoittamista.
Vaikka puun hinta ei yksin ratkaise ajoitusta, tarvittaessa markkinahintojen vaihtelut voivat olla yksi lisätekijä päätöksenteossa.
Puukauppa voi olla ajankohtainen myös henkilökohtaisista syistä kuten taloudellinen tarve tai muutokset metsän omistuksessa – tällöin on tärkeää sovittaa ne metsän pitkän aikavälin hoitoon.
Puukauppa ei ole irrallinen tapahtuma, vaan osa metsän koko elinkaaren mittaista hoitoa. Siksi ajoitusta tulisi tarkastella aina pitkän aikavälin näkökulmasta.
Hyvä hoitosuunnitelma huomioi:
– Metsän kehitysvaiheen seuraavat 10-30 vuotta
– Tulevat harvennukset ja mahdollisen päätehakkuun
– Uudistamisen ja taimikon perustamisen
– Metsän kasvutavoitteet ja tuottopotentiaalin
Jos metsää ei hoideta oikea-aikaisesti ja oikein toimin, on riskinä, että metsän rakenne heikkenee tai tulevaisuuden tuotto kärsii. Kun hakkuut ja metsänhoito suunnitellaan kokonaisuutena, voidaan:
– Tasata tuloja usealle vuodelle
– Parantaa metsän kasvukykyä
– Kasvattaa pitkän aikavälin tuottoa
– Vähentää riskejä
– Tasata tuloja usealle vuodelle
Yksittäinen tekijä harvoin ratkaisee ajoitusta. Puukauppa kannattaa tehdä aina kokonaisarvion perusteella.
Nuoressa metsässä tai uudistamisen jälkeen ensimmäinen myyntikelpoista puuta tuottava hakkuu on ensiharvennus. Ensiharvennus tehdään yleensä silloin, kun puusto alkaa kilpailla liikaa valosta ja ravinteista. Ensiharvennuksen tarve on usein helppo arvioida puun vihreän latvuksen osuudesta. Jos puut kasvavat liian tiheässä, latvuksen osuus alkaa pienentyä.
Liian myöhään tehty ensiharvennus voi:
– heikentää puiden kasvua ja järeytymistä
– lisätä tuuli ja lumituhojen riskiä
Oikea-aikainen ensiharvennus puolestaan:
– Nopeuttaa jäljelle jäävien puiden kasvua
– Parantaa metsän elinvoimaa
– Kasvattaa tulevan päätehakkuun arvoa
Jos metsän puut ovat hoikkia ja latvukset pieniä suhteessa runkoon, harvennus voi olla ajankohtainen.
Myöhempi harvennus on ensiharvennuksen jälkeen varttuneeseen kasvatusmetsikköön tehtävä kasvatushakkuu. Harvennushakkuun tarpeen ja ajankohdan määrittävät puuston tiheys sekä sen kasvunopeus.
Monesti kaksi harvennusta riittää ennen metsän uudistamista, mutta joskus voi olla perusteltua tehdä harvennus vielä kolmannenkin kerran. Harvennustapoja ovat alaharvennus, yläharvennus ja laatuharvennus.
Päätehakkuun aika on, kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, sen kasvu hidastuu ja arvokasvu alenee, joten taloudellinen tuotto voi olla lähivuosina aleneva. Uudistamisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät, kuten pääpuulaji, kasvupaikka ja metsänomistajan tavoitteet.
Konkreettisia ikäarvioita on vaikea määrittää yleisellä tasolla, mutta esimerkiksi keskisessä Suomessa:
– Mäntyvaltaisissa metsissä uudistamiseen voi olla ajankohta noin 80-100 vuoden välillä
– Kuusivaltaisissa metsissä usein hieman aikaisemmin tai vastaavassa vaiheessa
– Koivikoissa noin 40-60 vuotta
Puuston uudistuskypsyys on aina yksilöllinen arvio, eikä se perustu pelkkään ikään vaan puuston nykytilaan ja metsän kehitystavoitteisiin. Liian aikainen päätehakkuu pienentää potentiaalista tuottoa. Liian myöhäinen puolestaan altistaa puuston erilaisille tuhoille ja puuston taloudellisen arvon pienenemiselle. Ammattilaisen tekemä arvio auttaa määrittämään – omien tavoitteittesi ohella – milloin metsäsi kannattaa uudistaa.
Metsää voidaan käsitellä myös jatkuvan kasvatuksen (eri-ikäisrakenteisen metsän) keinoin, joita ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut. Tällöin metsä säilyy koko ajan peitteisenä. Metsikössä tehdään hakkuita noin 10-30 vuoden välein.
Haluatko varmuutta siitä, milloin puukauppa kannattaa tehdä juuri sinun metsässäsi? Harvestian metsäammattilaiset auttavat sinua.
Soita tai lähetä viesti – aloitetaan maksuton metsäkartoitus sopimalla metsäkäynti tai arviointikäynti omalle tilallesi. Ota yhteyttä
Yhteydenotto Harvestiaan ei sido sinua mihinkään, mutta antaa varmuutta päätöksentekoon.
Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ja vahvistavat toimet ovat olennainen osa kaikkia metsissä tehtäviä toimenpiteitä. Harvennuksissa tehtävät valinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi metsä kehittyy tulevaisuudessa ja millaisia elinympäristöjä – ja sitä kautta lajistoa – metsässä on. Laadukkaasti tehty harvennushakkuu lisää metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.
Hakkuissa jätetään eläviä säästöpuita rikastuttamaan metsän rakennetta ja tarjoamaan elinympäristöjä eri lajeille. Säästöpuiden annetaan järeytyä, kuolla ja lahota paikalleen, jolloin ne tarjoavat elinympäristöjä etenkin vanhoista ja lahosta puusta riippuvaisille lajeille.
Hyviä säästöpuita ovat esimerkiksi kookkaat haavat, puumaiset raidat ja lepät, kolopuut ja vanhat tai muodoltaan poikkeukselliset puut.
Säästöpuiden keskittäminen ryhmiin parantaa niiden luontoarvoa. Parhaita paikkoja säästöpuuryhmille ovat kosteat painanteet, luontokohteiden läheisyys ja vesien suojavyöhykkeet. Harvennuksilla säästöpuuryhmän paikka voidaan tunnistaa esimerkiksi haaparyhmään tai puron suojavyöhykkeelle. Ensiharvennuksilla voi tulla vastaan edellisessä päätehakkuussa jätettyjä säästöpuita, jotka jätetään edelleen rauhaan ja joiden ympärille voidaan jättää uusia säästöpuita.
Suomessa on noin 20 000 metsälajia, joista neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Monet kääpä- ja kovakuoriaislajit, sammaleet, tikat, tiaiset sekä hyönteiset tarvitsevat lahopuuta. Eri eliölajeille tulisi olla eri-ikäistä, eri puulajeista syntynyttä sekä pystyssä olevaa että maassa makaavaa lahopuuta. Siksi lahopuun säästäminen ja lisääminen on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.
Olemassa oleva järeä maalahopuu, kelot ja pökkelöt pyritään säästämään hakkuissa mahdollisimman ehjinä. Lahopuun määrää myös lisätään aktiivisesti tekemällä tekopökkelöitä. Tekopökkelöt ovat 2–5 metrin korkeudelta katkaistuja puita, joista kehittyy ajan myötä lahopuuta. Etenkin nuoremmissa metsissä lahopuuta on yleensä vähän, joten tekopökkelöt ovat harvennuksilla nopea keino lisätä monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta. Tekopökkelöiksi valitaan pääasiassa koivuja ja kuusia. Harvinaiset lehtipuut kannattaa jättää kokonaisina lahjana luonnolle, samoin kuin kuolleet pystypuut. Lue täältä, kuinka monta tekopökkelöä teemme vuosittain.
Tiheiköt tarjoavat suojaa metsäkanalinnuille, metsäjäniksille ja muille metsän eläimille. Suojatiheikkö voi olla kooltaan muutaman alikasvoskuusen ryhmästä reilun aarin kokoiseen laikkuun. Tiheikön tärkein puulaji on kuusi, jonka alaoksat antavat hyvää suojaa. Lisäksi on hyvä olla erikokoisia muita puulajeja. Lehtipuut, pensaat ja mustikanvarvut tarjoavat ravintoa.
Hyviä suojatiheikön paikkoja ovat esimerkiksi kosteat painanteet, notkelmat ja metsikkökuvioiden reunat. Luonnonhoidon toimien keskittäminen lisää vaikuttavuutta, joten suojatiheikön voi jättää samaan paikkaan säästöpuuryhmän, lahopuiden ja tekopökkelöiden kanssa.
Suojatiheiköt tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa.
Sekapuustoiset metsät ovat monimuotoisempia ja kestävämpiä tuhoja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vastaan kuin yhden puulajin metsiköt.
Perusta sekapuustoisuudelle luodaan taimikonhoidossa, ja kasvatushakkuissa sitä ylläpidetään ja vahvistetaan. Havupuuvaltaisissa metsissä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähintään 10 prosentin lehtipuusekoituksen säästämistä. Sekapuustoisuutta voidaan lisätä myös jättämällä kuusikoihin mäntyjä ja männiköihin kuusia.
Lisäksi säästetään monimuotoisuudelle arvokkaita harvalukuisia lehtipuita, kuten raitoja, pihlajaa, tuomia ja leppiä. Tärkeää on, että metsään jää kasvamaan yhtä montaa puulajia kuin siellä oli ennen harvennusta.
Vesistöjen ja pienvesien rannoille jätetään puustoinen suojavyöhyke, joka vähentää metsien käsittelyn vaikutuksia veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. Suojavyöhyke pidättää ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumia, estää eroosiota ja turvaa rantametsien lajirikkaan metsä- ja vesilajiston säilymistä. Lisäksi se pehmentää metsänkäsittelyn vaikutuksia maisemaan.
Suojavyöhyke rajataan kohteen mukaan. Sen leveys riippuu muun muassa vesistön tai pienveden tyypistä ja luonnontilaisuudesta, maaston kaltevuudesta ja maalajista sekä tulvimisesta.
Harvennushakkuussa suojavyöhykkeellä ei ajeta metsätyökoneilla. Suojavyöhykkeeltä voidaan tehdä poimintahakkuita. Hakkuutähteitä ei puida suojavyöhykkeelle, jotta ne eivät tuo ravinnekuormitusta veteen. Jos pienvesi on välttämätöntä ylittää, se tehdään kantavimmasta kohdasta ja uoma suojataan joko väliaikaissillalla tai puilla.
Suojavyöhykkeet tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa – joko jättää raivaamatta tai esimerkiksi maisemallisista syistä käsitellä varovaisesti.
Suon ja kangasmetsän välisellä vaihettumisvyöhykkeellä kasvaa sekä suon että metsän lajistoa. Vyöhykkeellä on kerroksellinen ja monilajinen puusto, pensaikkoa sekä runsaasti varpukasvillisuutta. Kostean maaperän ansioista vyöhykkeellä on runsaasti hyönteisiä. Vaihettumisvyöhykkeet ovatkin erinomaisia paikkoja suojatiheiköille, jotka tarjoavat linnuille suojaa, pesäpaikkoja ja ravintoa.
Vaihettumisvyöhykkeet voidaan rajata metsänkäsittelyn ulkopuolelle tai niillä voidaan tehdä harvennusta siten, että vyöhykkeen erityispiirteet säilyvät. Ajourat suunnitellaan niin, että maanpinnan rikkoutumista vältetään mahdollisuuksien mukaan.
Vaihettumisvyöhykkeet tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa.
Arvokkaat luontokohteet rajataan hakkuun ulkopuolelle. Metsä- ja luonnonsuojelulailla on suojeltu kaikkein merkittävimmät luontokohteet. Lisäksi metsien sertifiointijärjestelmät suojaavat luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita elinympäristöjä. Hakkuun suunnittelussa luontokohteet tunnistetaan ja merkitään maastoon.
Luontokohteiden läheisyyteen voidaan keskittää säästöpuita ja tekopökkelöitä, jotka vahvistavat kohteen monimuotoisuusarvoa.
Lakisääteisesti suojeltujen ja vapaaehtoisesti turvattavien uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien elinympäristöt rajataan hakkuun ulkopuolelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suurten petolintujen pesäpuut, liito-oravan elinalueet ja erilaisten kasvilajien esiintymät.
Turvaamisen keinot vaihtelevat lajeittain. Esimerkiksi säästöpuuryhmän jättäminen, leveä vesien suojavyöhyke tai tiettyjen puulajien ja lahopuun säilyttäminen voivat turvata lajin kannalta oleelliset elinympäristötekijät.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsien käsittelyssä perustuu osaamiseen, suunnitteluun ja huolelliseen toteutukseen. Metsänomistajan tavoitteet ovat lähtökohta hakkuun suunnittelulle. Digitaalisten työkalujen ja paikkatiedon hyödyntäminen sekä ajantasainen osaaminen mahdollistavat mahdollisimman vaikuttavan luonnonhoidon toteutuksen.
Me Harvestialla noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksia ja metsänhoidon suositusten mukaisia käytäntöjä. Metsänomistajana voit panostaa luonnonhoitoon vähimmäisvaatimuksia enemmän. Haluamme tukea metsänomistajia tunnistamaan ja säilyttämään luontoarvoja. Siksi on tärkeää, että metsänomistajana kerrot meille tavoitteesi jo puukaupasta sovittaessa tai ennen hakkuun aloittamista.
Ota luonnonhoito puheeksi, kun keskustelet puukaupasta hankintavastaavasi kanssa. Kerro hänelle tavoitteesi metsäsi monimuotoisuuden vahvistamiseksi – esimerkiksi metsän eläimille jätettävistä suojatiheiköistä, lehtipuuosuudesta tai lahopuun lisäämisestä. Näin varmistat, että harvennus toteutetaan toiveidesi mukaan ja että metsääsi hoidetaan vastuullisesti myös tulevien sukupolvien hyväksi.
Harvestian monimuotoisuusohjelma Kohti monimuotoisempia metsiä julkaistiin keväällä 2024. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tehdä yhdessä metsänomistajien kanssa kestäviä ja tulevaisuuden haasteisiin sopeutuvia metsiä. Metsien elinvoimaisuuden turvaamisessa kasvatushakkuut ovat keskeisessä roolissa – ja Harvestia on niiden asiantuntija. Monimuotoisuusohjelmaa toteutamme käytännössä monella tasolla – aina arjen puunkorjuusta toiminnan laadunseurantaan ja pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädäntöä, metsäsertifioinnin vaatimuksia ja hyvän metsänhoidon suosituksia. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on osa puunkorjuun arkea.
Metsänomistaja voi halutessaan tehdä metsässään myös vähimmäisvaatimuksia laajempia luonnonhoidon toimia. Me kuuntelemme, kannustamme ja toteutamme metsänkäsittelyn metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti.
Vastuullinen metsien käsittely tarkoittaa meille:
-Harvennukset metsänhoidon suositusten mukaisesti
-Laadukas korjuujälki
-Luonnonhoidon hyvä toteutus
-Luontokohteiden säilyminen
-Luonnonhoidon paikkatiedon kerääminen
-Tyytyväinen metsänomistaja.
Olemme järjestäneet maastokoulutuksia eri puolilla toimialuettamme. Koulutuksissa syvennyttiin luonnon- ja vesienhoidon keinoihin sekä niiden vaikuttavuuteen. Tavoitteenamme on, että kaikilla puunkorjuun työmaillamme työskentelevillä on ajantasainen osaaminen laadukkaan luonnonhoidon toteuttamiseen.
Lue lisää: Luonnonhoidon koulutusta puunkorjuussa työskenteleville
Seuraamme toimintamme laatua jatkuvasti. Laatua arvioivat toimihenkilömme sekä puunkorjuun urakoitsijat ja kuljettajat omavalvontana. Tärkeänä osana toiminnan kehittämisessä on myös metsänomistajilta saatu palaute. Lisäksi teemme sisäisiä auditointeja ja päivitämme ohjeita ja järjestelmiä tarpeen mukaan. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen.
Lue lisää: Hakkuutyömaiden tarkastuksissa korostuvat työturvallisuus ja monimuotoisuus
Tapio on arvioinut kahtena peräkkäisenä vuonna korjuujäljen ja luonnonhoidon laatua satunnaisesti valituilla työmaillamme.
Tulokset ovat olleet hyviä keskeisten mittareiden osalta. Arvioinnit auttavat meitä tunnistamaan kehityskohteita ja kehittämään toimintaamme yhdessä urakoitsijoidemme kanssa.
Lue lisää: Harvestian työmailla korjuujäljen ja luonnonhoidon laatu on hyvällä mallilla
Monimuotoisuusohjelmassa olemme painottaneet erityisesti:
-Lahopuuston lisääminen tekopökkelöitä tekemällä
-Lehtipuuosuuden kasvattaminen
-Riittävien vesien suojavyöhykkeiden säilyminen
-Säästöpuiden valinta.
Hakkuukoneen kuljettaja merkitsee tekemänsä luonnonhoitotoimet mobiilisovellukseen. Näin pystymme seuraamaan toteutusta tarkasti. Vuoden aikana työmaillamme tehtiin esimerkiksi yli 12000 tekopökkelöä. Työmaakohtaiset luontokohdetiedot raportoidaan metsänomistajalle monimuotoisuusraporttina.
Lue lisää: Yli 12 000 tekopökkelöä kolopesijöille
Tarjoamme metsänomistajille mahdollisuuden liittyä kauttamme alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Sertifiointi todentaa, että metsää hoidetaan ja käytetään kestävästi ja vastuullisesti.
Lue lisää: PEFC-Metsäsertifiointiesite
Monimuotoisuusohjelman onnistuminen perustuu tiiviiseen yhteistyöhön metsänomistajien kanssa. Käymme aktiivista vuoropuhelua metsänkäsittelyn tavoitteista, luonnonhoidon mahdollisuuksista ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista metsien kehitykselle. Yhdessä löydämme ratkaisut, jotka tukevat metsänomistajan tavoitteita sekä metsän elinvoimaisuutta.
Olemme harvennusten asiantuntija ja metsänomistajan luotettava kumppani puukaupassa. Hankintavastaavamme ovat apunasi, kun haluat tietää, milloin on oikea aika harventaa ja kuinka paljon. Ota yhteyttä – yhteystietomme löydät täältä.
Haemme Harvestialle kesätyöntekijöiksi metsätalousinsinööri- ja metsäalan yliopisto-opiskelijoita. Kesätyöntekijöitä haetaan ensisijaisesti Kuopion, Joensuun ja Pieksämäen toimipaikkoihin.
Työ alkaa toukokuussa ja päättyy sopimuksen mukaan, yleensä elokuun loppuun mennessä.
Kesätyöntekijät pääsevät Harvestiassa tekemään mielenkiintoisia, monipuolisia ja itsenäisiä puunhankintaan liittyviä töitä. Lisätietoja tehtävistä antaa:
Jari Takkinen, p. 044 508 7142
Jos kiinnostuit, lähetä hakemuksesi sähköpostilla osoitteeseen jari.takkinen@harvestia.fi viimeistään 31.1.2026. Paikat täytetään sitä mukaan, kun sopivat henkilöt löytyvät.
Tapio Palvelut Oy toteutti laadunarviointia Harvestian puunkorjuukohteilla maastokaudella 2025. Valtaosa arvioiduista korjuukohteista arvioitiin hyvin toteutetuiksi. Korjuujäljen hyvä laatu on tärkeää metsän terveydelle, tulevalle puuntuottokyvylle ja tuhonkestävyydelle. Hyvä korjuun toteutus vahvistaa myös luonnon monimuotoisuutta.
Tarkastukseen valittiin satunnaisotannalla 60 kohdetta eri puolilta hankinta-aluettamme. Laadunarvioinnissa tarkastellaan lainsäädännön, metsäsertifioinnin, metsänhoidon suositusten ja yhtiön oman ohjeistuksen toteutumista.
Harvennushakkuilla tehtävissä korjuujäljen laadun arvioinneissa arvioidaan harvennusvoimakkuutta, korjuuvaurioiden määrää sekä ajouratunnuksia. Arvostelu tehdään kolmiportaisella asteikolla – hyvä, huomautettavaa ja poikkeama. Korjuujäljen arviointi tehtiin 53 harvennuskohteella, joista 10 oli ensiharvennuksia.
Harvennusvoimakkuus ja kasvamaan jääneiden puiden valinta arvioitiin lähes kaikilla kohteilla hyväksi. Osalla kohteista lähtötilanne, kuten aukkoisuus, puuston huono laatu tai suuri kokovaihtelu, vaikutti harvennuksen toteuttamiseen, mutta lähtökohdat huomioiden toteutus arvioitiin hyväksi. Harvennusvoimakkuuden arviointi perustuu Metsänhoidon suositusten harvennusmalleihin.
Puusto- ja maastovaurioiden osalta yli 95 prosenttia kohteista arvioitiin hyväksi. Puustovaurioissa hyvä arvosana tarkoittaa, että enintään viidellä prosentilla jäävistä puista on havaittu vaurioita. Yli 10 cm syviä ja yli metrin pituisia ajourapainaumia saa suosituksen mukaan olla kivennäismailla enintään viidellä prosentilla ja turvemailla enintään 10 prosentilla ajourien pituudesta. Keskimääräinen puustovaurioprosentti arvioiduissa kohteissa oli 1,4 ja maastovaurioprosentti 1,2, jotka ovat reilusti alle Harvestian omassa monimuotoisuusohjelmassaan asettaman 3 prosentin tavoitteen.
Ajourien leveyttä tarkkaillaan ennen kaikkea ensiharvennuksilla, joissa avataan ajouraverkosto myös tulevia hakkuita varten. Osalla arvioiduista ensiharvennuskohteista ajourien leveys ylitti huomautusrajan, joka on kivennäismailla 4,6 metriä ja turvemailla 5,1 metriä. Ensiharvennuksilla keskimääräinen ajouraleveys oli kivennäismailla 4,7 metriä.
Puunkorjuun laadunarvioinnissa arvioidaan lisäksi täyttyvätkö asetetut ympäristötavoitteet ja PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset. Luonnonhoidon toteutuksen mittareina ovat luontokohteiden säästyminen, säästöpuut, lahopuusto, suojatiheiköt, tekopökkelöt, vesien suojavyöhykkeet sekä harvennuksilla lehtipuuosuuden säilyminen havupuuvaltaisissa metsissä.
Tarkastetuilla harvennuskohteilla luonnonhoito oli otettu pääasiassa hyvin huomioon. Kolmessa kuusi- tai mäntyvaltaisen kohteen harvennuksessa lehtipuuosuus oli jäänyt hiukan alle suositellun 10 prosentin. Tiheikköjä ja lahopuustoa oli säästetty hyvin. Pienvesien suojavyöhykkeet olivat pääosin hyvät, vain kolmella kohteella ne olivat jääneet osin vajavaisiksi. Tekopökkelöitä löytyi lähes kaikilta tarkastetuilta harvennuskohteilta, vaikkakin arvioitsijan voi olla vaikea havaita tekopökkelöitä kasvatushakkuissa. Harvestian ohjeistuksen mukaisesti harvennuksilla tulee tehdä aina vähintään kolme tekopökkelöä hehtaarille.
Seitsemällä uudistushakkuukohteella tehty luonnonhoidon laadun arviointi sisälsi tarkemman säästö- ja lahopuiden sekä tekopökkelöiden laskennan ja myös vesistöjen suojavyöhykkeiden leveyden mittauksen. Näillä kaikilla luonnonhoidon keskeiset kriteerit oli hyvin huomioitu. Kolme uudistushakkuuta rajautui luontokohteeseen ja niihin kaikkiin oli jätetty reilut suojavyöhykkeet. Samoin vesistöihin oli jätetty riittävät suojavyöhykkeet. Eläviä säästöpuita oli jätetty keskimäärin 15 kpl hehtaarille ja lahopuut oli huomioitu hyvin kaikilla työmailla. Tekopökkelöitä oli tehty keskimäärin neljä kappaletta hehtaarille. PEFC-sertifioinnin määrävaatimukset toteutuivat leimikkotasolla elävien säästöpuiden sekä kuolleen puun ja sitä korvaamaan tehtyjen tekopökkelöiden osalta.
Ulkoisen laadunarvioinnin avulla saamme riippumattoman ja luotettavan arvioinnin puun korjuun ja luonnonhoidon laadusta. Tämä tukee omaa laadunvalvontaamme, jota teemme arjessa päivittäin. Vuonna 2024 tehdyn Tapion laadunarvioinnin tuloksiin verrattuna olemme parantaneet korjuujäljen ja luonnonhoidon laatua keskeisten mittareiden osalta. Vaikka korjuujäljen ja luonnonhoidon laatu on hyvällä tasolla, voimme arvioinnin myötä tunnistaa kehityskohteita ja parantaa puunkorjuun toteutusta edelleen yhteistyössä urakoitsijoidemme kanssa.
Laadunseuranta on tärkeä osa vastuullista metsien käsittelyä. Lue lisää Tapion sivuilta: Laadunarviointi varmistaa vastuullisuuden toteutumista Harvestiassa – Tapio
Harvestialla työskentelee läpi kesän kuusi harjoittelijaa eri puolilla toimialuettamme. Katso alta, keneen voit olla yhteyksissä hankintaesimiestemme ja operaatiovastaaviemme lomien aikana heinäkuussa.
Janne Kettunen
Sijaistaa hankintaesimiehiä Liisa Hälvää ja Teemu Simpasta.
Toimipaikka Rantasalmi
p. 040 662 6769
janne.kettunen@harvestia.fi
Konsta Kukkonen
Sijaistaa hankintaesimiehiä Heikki Kanniaista ja Eero Liinakoskea.
Toimipaikka Pieksämäki
p. 040 615 7690
konsta.kukkonen@harvestia.fi
Anni Oinonen
Sijaistaa hankintaesimies Risto Keskistä sekä kuljetuksissa operaatiovastaava Timo Hartikaista.
Toimipaikka Juuka
p. 040 831 1660
anni.oinonen@harvestia.fi
Juuso Paldanius
Sijaistaa hankintaesimiehiä Jarmo Torvista, Antti Vuorelaa, Ville Kilpeläistä ja Simo Hokkasta.
Toimipaikka Joensuu
p. 040 350 3252
juuso.paldanius@harvestia.fi
Lotta Pitkänen
Sijaistaa hankintaesimiehiä Ari Aaltoa, Jaakko Leppästä, Ville Paappasta ja Marko Ruuhilahtea.
Toimipaikka Jyväskylä
p. 040 482 4410
lotta.pitkanen@harvestia.fi
Janne Vänskä
Sijaistaa hankintaesimiehiä Markku Turusta, Janne Rajalaa, Pasi Pohtista ja Ville Väinölää sekä kuljetuksissa operaatiovastaava Eetu Tarvaista.
Toimipaikka Kuopio
p. 040 610 5045
janne.vanska@harvestia.fi
Puunkorjuun rinnalla teemme luonnonhoitotoimia, joilla turvaamme ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Hakkuukoneen kuljettaja merkitsee tekemänsä luonnonhoitotoimet puhelinsovellukseen. Näin tiedämme, että vuoden aikana teimme hakkuutyömaillamme yli 12000 tekopökkelöä, jätimme 1700 riistatiheikköä ja 2600 säästöpuuryhmää turvaamaan luontoarvoja. Nämä kaikki löytyvät paikkatiedon kanssa dokumentoituna metsänomistajalle toimitettavassa raportissa. Todellisuudessa teimme vielä paljon enemmän, mutta kaikki pökkelöt, tiheiköt ja säästöpuut eivät tallennu raportteihin.
Harvestian luonnonhoito-ohjeistuksen mukaan tekopökkelöitä tehdään jokaisella hakkuulla vähintään kolme kappaletta hehtaarille. Tekopökkelö tehdään katkaisemalla puunrunko 2–5 metrin korkeaan kantoon. Etenkin nuoremmissa metsissä lahopuuta on yleensä vähäisesti, joten tekopökkelöt ovat harvennuksilla nopea keino lisätä monimuotoisuudelle arvokkaan lahopuun määrää. Pystylahopuu on elintärkeää kolopesijöille, kuten tikoille ja tiaisille. Siitä hyötyvät myös monet hyönteiset, kovakuoriaiset ja lahottajasienet.
Riistatiheiköt ovat tärkeitä suojapaikkoja metsäkanalinnuille, metsäjäniksille ja muillekin metsän eläimille. Tiheikkö on kooltaan muutaman puun ryhmästä reiluun aariin. Tiheikön tärkein puulaji on kuusi, jonka alaoksat antavat hyvää suojaa, ja lisäksi on hyvä olla erikokoisia muita puulajeja. Tiheiköille hyviä paikkoja voi löytyä esimerkiksi kosteista painanteista, säästöpuuryhmän yhteydestä tai kuvion reunoilta.
Säästöpuut ovat eläviä puita, joita jätetään niin harvennus- ja uudistushakkuissa kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. Niiden annetaan järeytyä, kuolla ja lahota paikalleen. Säästöpuiksi valitaan haapoja ja muita harvinaisempia lehtipuita sekä järeitä mäntyjä, kuusia ja koivuja, tai muuten poikkeuksellisia puuyksilöitä. Säästöpuut kannattaa keskittää ryhmiin.
Valtaosa Harvestian puunkorjuusta on harvennushakkuita. Harvennuksilla säästöpuuryhmän paikka voidaan tunnistaa esimerkiksi haaparyhmään tai puron suojavyöhykkeelle. Ensiharvennuksilla eteen voi tulla edellisessä päätehakkuussa jätettyjä säästöpuita, joiden annetaan edelleen olla rauhassa. Joskus puusto on hyvin tasalaatuista, joten erityinen säästöpuuryhmän paikka jää harvennushakkuussa määrittämättä. Paikkatietoon merkityt säästöpuut ovat hyödyksi, kun seuraavan kasvatus- tai päätehakkuun aika koittaa. Työmaillamme vuoden aikana sovellukseen kirjatut 2600 säästöpuuryhmää on paljon, mutta todellisuudessa säästöpuita jää hakkuissa reilusti enemmän.
Luonnonhoidon työkalupakissa on edellisten raportoitujen tekojen lisäksi paljon muita toimia, joita hakkuutyömailla toteutamme päivittäin.
-Säästämme olemassa olevaa kuollutta ja lahoa puuta hakkuussa.
-Ylläpidämme havupuuvaltaisissa metsissä vähintään 10 prosentin lehtipuusekoituksen.
-Säästämme harvalukuisia lehtipuita, kuten raita, pihlaja, tuomi ja lepät.
-Turvaamme arvokkaat luontokohteet ja uhanalaisten lajien elinympäristöt rajaamalla ne hakkuun ulkopuolelle.
-Jätämme riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen ja pienvesien rannoille.
-Jätämme vaihettumisvyöhykkeet avosoiden ja kankaiden väliin.
Haluatko lukea lisää talousmetsien luonnonhoidon keinoista? Klikkaa Suomen metsäkeskuksen sivulle.
Metsien sertifiointi asettaa vähimmäisvaatimukset luonnonhoidon toimenpiteille. Me Harvestialla noudatamme kaikessa toiminnassamme metsäsertifioinnin vaatimuksia ja metsänhoidon suosituksia. Metsänomistajana voit aina panostaa luonnonhoitoon vähimmäisvaatimuksia enemmän. On siis tärkeää, että kerrot meille tavoitteesi luontoarvojen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi jo puukaupasta sovittaessa tai ennen hakkuun aloittamista.
Oletko tutustunut Harvestian monimuotoisuusohjelmaan – Kohti monimuotoisempia metsiä?
Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle.
Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa kuitu- ja tukkipuuta sekä pysty- että hankintakaupalla.
