Nuoren metsän hoito on yksi tärkeimmistä metsänhoidon investoinneista, jonka metsänomistaja voi tehdä. Oikea-aikainen varhaisperkaus, taimikon harvennus ja ensiharvennus vaikuttavat suoraan siihen, miten metsä kasvaa ja kuinka paljon se tuottaa tulevina vuosikymmeninä.
Harvestian metsäasiantuntijat näkevät käytännössä, miten nuoren metsän hoidon laatu ja ajoitus vaikuttavat myöhempiin hakkuutuloihin. Erityisesti kasvatusmetsissä tehtävät hoitotoimenpiteet ratkaisevat, kuinka suuri osa puustosta voidaan tulevaisuudessa myydä arvokkaana tukkipuuna.
Metsän varhaishoidon toimenpiteet tukevat puiden tasapainoista kasvua ja rungon laatua. Kun taimikko saa riittävästi kasvutilaa, valoa ja ravinteita, puiden paksuuskasvu nopeutuu ja metsän rakenne kehittyy hallitusti. Tämä näkyy myöhemmin suurempana tukkipuun osuutena ja parempana puukaupan tuottona.
Liian tiheäksi jäänyt metsä puolestaan hidastaa järeytymistä ja voi heikentää puuston laatua. Hoitotoimilla voidaan myös ohjata puulajisuhteita ja varmistaa metsän tavoitteiden mukainen kehitys. Esimerkiksi koivumetsissä oikea-aikainen hoito on erityisen tärkeää, sillä suorarunkoisen ja järeän koivutukin kasvattaminen edellyttää riittävää kasvutilaa ja suunnitelmallista harvennusrytmiä.
Nuoren metsän hoito etenee vaiheittain metsän kehityksen mukaan. Oikein ajoitetut toimenpiteet varmistavat metsän hyvän kasvun ja parantavat tulevien hakkuiden kannattavuutta. Taimikonhoidolla säädetään haluttua puulajijakaumaa ja voidaan vaikuttaa sekametsän syntymiseen.
Varhaisperkaus tehdään yleensä taimikon ollessa noin metrin pituista (noin 4–7 vuotta istutuksesta). Tavoitteena on poistaa kasvatettavia puita varjostavaa lehtipuustoa ja muuta kilpailua aiheuttavaa kasvillisuutta. Ajoissa tehty työ helpottaa myöhempiä hoitotoimenpiteitä ja tukee taimikon tasaista kehitystä.
Taimikon harvennus ajoittuu yleensä vaiheeseen, jossa puusto on kasvanut noin 3–7 metrin korkeuteen (noin 10–15 vuoden iässä). Harvennuksessa säädetään metsän tiheyttä ja puulajisuhteita sekä valitaan parhaat kasvupuut.
Hoidon tarve näkyy usein metsän rakenteessa. Jos latvukset alkavat koskettaa toisiaan, puiden kasvu hidastuu tai alimmat oksat kuivuvat, on yleensä oikea aika ryhtyä toimenpiteisiin. Ajoissa tehty hoito helpottaa myös tulevia hakkuita ja parantaa metsän tuottokykyä.
Ensiharvennus on kasvatusmetsän ensimmäinen varsinainen hakkuuvaihe ja tuo usein metsänomistajalle ensimmäiset puukauppatulot. Se tehdään tyypillisesti silloin, kun puusto on noin 12–15 metrin pituista (noin 20–35 vuoden iässä). Ensiharvennuksessa poistetaan osa puustosta, jolloin jäljelle jäävät puut kasvavat nopeammin ja metsän kehitys ohjautuu kohti järeää tukkipuuta tuottavaa metsää.
Nuorissa metsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai puusto kasvaa muuten tiheänä, eikä puusto täytä ainespuun mittoja, voidaan tehdä nuoren metsän kunnostus. Tämä voidaan tehdä energiapuuharvennuksena. Näin saadaan parannettua nuoren metsän arvoa ja kehitystä tuottavaksi kasvatusmetsäksi.
Nuoren metsän hoidon tarve syntyy, kun puiden välinen kilpailu lisääntyy ja latvukset alkavat koskettaa toisiaan. Rehevillä kasvupaikoilla hoitotarve tulee usein aikaisemmin, kun taas karummilla mailla metsän kehitys on hitaampaa.
Jos hoitotyöt viivästyvät, puuston järeytyminen hidastuu ja metsän rakenne voi heikentyä. Myöhässä tehty hoito on myös työläämpää ja kalliimpaa. Siksi oikea-aikainen metsänhoito on yleensä metsänomistajalle taloudellisesti järkevin ratkaisu. Pitkällä aikavälillä suunnitelmallinen metsänhoito vaikuttaa metsän tuottoon enemmän kuin puun hinnan lyhytaikaiset vaihtelut.
Nuoren metsän hoitoon on mahdollista saada valtion rahoittamaa tukea, jonka tavoitteena on edistää metsien kasvua, kestävää metsätaloutta ja puuraaka-aineen saatavuutta. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi taimikonhoitoon, nuoren metsän harvennukseen sekä pienpuun korjuuseen. Tukijärjestelmät ja ehdot voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa ennen metsänhoitotöiden suunnittelua. Lisätietoa löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Taloudellinen tuki voi merkittävästi parantaa nuoren metsän hoidon kannattavuutta ja mahdollistaa hoitotöiden toteuttamisen oikeaan aikaan. Ajoissa tehty hoito puolestaan lisää metsän kasvua, parantaa puuston laatua ja luo paremmat edellytykset tuleville puukauppatuloille.
Harvestian metsäasiantuntijat kertovat mielellään, miten hoitotyöt kannattaa ajoittaa, jotta metsän tuottokyky ja arvo kehittyvät mahdollisimman hyvin pitkällä aikavälillä.
Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ja vahvistavat toimet ovat olennainen osa kaikkia metsissä tehtäviä toimenpiteitä. Harvennuksissa tehtävät valinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi metsä kehittyy tulevaisuudessa ja millaisia elinympäristöjä – ja sitä kautta lajistoa – metsässä on. Laadukkaasti tehty harvennushakkuu lisää metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.
Hakkuissa jätetään eläviä säästöpuita rikastuttamaan metsän rakennetta ja tarjoamaan elinympäristöjä eri lajeille. Säästöpuiden annetaan järeytyä, kuolla ja lahota paikalleen, jolloin ne tarjoavat elinympäristöjä etenkin vanhoista ja lahosta puusta riippuvaisille lajeille.
Hyviä säästöpuita ovat esimerkiksi kookkaat haavat, puumaiset raidat ja lepät, kolopuut ja vanhat tai muodoltaan poikkeukselliset puut.
Säästöpuiden keskittäminen ryhmiin parantaa niiden luontoarvoa. Parhaita paikkoja säästöpuuryhmille ovat kosteat painanteet, luontokohteiden läheisyys ja vesien suojavyöhykkeet. Harvennuksilla säästöpuuryhmän paikka voidaan tunnistaa esimerkiksi haaparyhmään tai puron suojavyöhykkeelle. Ensiharvennuksilla voi tulla vastaan edellisessä päätehakkuussa jätettyjä säästöpuita, jotka jätetään edelleen rauhaan ja joiden ympärille voidaan jättää uusia säästöpuita.
Suomessa on noin 20 000 metsälajia, joista neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Monet kääpä- ja kovakuoriaislajit, sammaleet, tikat, tiaiset sekä hyönteiset tarvitsevat lahopuuta. Eri eliölajeille tulisi olla eri-ikäistä, eri puulajeista syntynyttä sekä pystyssä olevaa että maassa makaavaa lahopuuta. Siksi lahopuun säästäminen ja lisääminen on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.
Olemassa oleva järeä maalahopuu, kelot ja pökkelöt pyritään säästämään hakkuissa mahdollisimman ehjinä. Lahopuun määrää myös lisätään aktiivisesti tekemällä tekopökkelöitä. Tekopökkelöt ovat 2–5 metrin korkeudelta katkaistuja puita, joista kehittyy ajan myötä lahopuuta. Etenkin nuoremmissa metsissä lahopuuta on yleensä vähän, joten tekopökkelöt ovat harvennuksilla nopea keino lisätä monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta. Tekopökkelöiksi valitaan pääasiassa koivuja ja kuusia. Harvinaiset lehtipuut kannattaa jättää kokonaisina lahjana luonnolle, samoin kuin kuolleet pystypuut. Lue täältä, kuinka monta tekopökkelöä teemme vuosittain.
Tiheiköt tarjoavat suojaa metsäkanalinnuille, metsäjäniksille ja muille metsän eläimille. Suojatiheikkö voi olla kooltaan muutaman alikasvoskuusen ryhmästä reilun aarin kokoiseen laikkuun. Tiheikön tärkein puulaji on kuusi, jonka alaoksat antavat hyvää suojaa. Lisäksi on hyvä olla erikokoisia muita puulajeja. Lehtipuut, pensaat ja mustikanvarvut tarjoavat ravintoa.
Hyviä suojatiheikön paikkoja ovat esimerkiksi kosteat painanteet, notkelmat ja metsikkökuvioiden reunat. Luonnonhoidon toimien keskittäminen lisää vaikuttavuutta, joten suojatiheikön voi jättää samaan paikkaan säästöpuuryhmän, lahopuiden ja tekopökkelöiden kanssa.
Suojatiheiköt tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa.
Sekapuustoiset metsät ovat monimuotoisempia ja kestävämpiä tuhoja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vastaan kuin yhden puulajin metsiköt.
Perusta sekapuustoisuudelle luodaan taimikonhoidossa, ja kasvatushakkuissa sitä ylläpidetään ja vahvistetaan. Havupuuvaltaisissa metsissä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähintään 10 prosentin lehtipuusekoituksen säästämistä. Sekapuustoisuutta voidaan lisätä myös jättämällä kuusikoihin mäntyjä ja männiköihin kuusia.
Lisäksi säästetään monimuotoisuudelle arvokkaita harvalukuisia lehtipuita, kuten raitoja, pihlajaa, tuomia ja leppiä. Tärkeää on, että metsään jää kasvamaan yhtä montaa puulajia kuin siellä oli ennen harvennusta.
Vesistöjen ja pienvesien rannoille jätetään puustoinen suojavyöhyke, joka vähentää metsien käsittelyn vaikutuksia veden laatuun, luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. Suojavyöhyke pidättää ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumia, estää eroosiota ja turvaa rantametsien lajirikkaan metsä- ja vesilajiston säilymistä. Lisäksi se pehmentää metsänkäsittelyn vaikutuksia maisemaan.
Suojavyöhyke rajataan kohteen mukaan. Sen leveys riippuu muun muassa vesistön tai pienveden tyypistä ja luonnontilaisuudesta, maaston kaltevuudesta ja maalajista sekä tulvimisesta.
Harvennushakkuussa suojavyöhykkeellä ei ajeta metsätyökoneilla. Suojavyöhykkeeltä voidaan tehdä poimintahakkuita. Hakkuutähteitä ei puida suojavyöhykkeelle, jotta ne eivät tuo ravinnekuormitusta veteen. Jos pienvesi on välttämätöntä ylittää, se tehdään kantavimmasta kohdasta ja uoma suojataan joko väliaikaissillalla tai puilla.
Suojavyöhykkeet tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa – joko jättää raivaamatta tai esimerkiksi maisemallisista syistä käsitellä varovaisesti.
Suon ja kangasmetsän välisellä vaihettumisvyöhykkeellä kasvaa sekä suon että metsän lajistoa. Vyöhykkeellä on kerroksellinen ja monilajinen puusto, pensaikkoa sekä runsaasti varpukasvillisuutta. Kostean maaperän ansioista vyöhykkeellä on runsaasti hyönteisiä. Vaihettumisvyöhykkeet ovatkin erinomaisia paikkoja suojatiheiköille, jotka tarjoavat linnuille suojaa, pesäpaikkoja ja ravintoa.
Vaihettumisvyöhykkeet voidaan rajata metsänkäsittelyn ulkopuolelle tai niillä voidaan tehdä harvennusta siten, että vyöhykkeen erityispiirteet säilyvät. Ajourat suunnitellaan niin, että maanpinnan rikkoutumista vältetään mahdollisuuksien mukaan.
Vaihettumisvyöhykkeet tulee huomioida jo ennakkoraivauksessa.
Arvokkaat luontokohteet rajataan hakkuun ulkopuolelle. Metsä- ja luonnonsuojelulailla on suojeltu kaikkein merkittävimmät luontokohteet. Lisäksi metsien sertifiointijärjestelmät suojaavat luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita elinympäristöjä. Hakkuun suunnittelussa luontokohteet tunnistetaan ja merkitään maastoon.
Luontokohteiden läheisyyteen voidaan keskittää säästöpuita ja tekopökkelöitä, jotka vahvistavat kohteen monimuotoisuusarvoa.
Lakisääteisesti suojeltujen ja vapaaehtoisesti turvattavien uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien elinympäristöt rajataan hakkuun ulkopuolelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suurten petolintujen pesäpuut, liito-oravan elinalueet ja erilaisten kasvilajien esiintymät.
Turvaamisen keinot vaihtelevat lajeittain. Esimerkiksi säästöpuuryhmän jättäminen, leveä vesien suojavyöhyke tai tiettyjen puulajien ja lahopuun säilyttäminen voivat turvata lajin kannalta oleelliset elinympäristötekijät.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsien käsittelyssä perustuu osaamiseen, suunnitteluun ja huolelliseen toteutukseen. Metsänomistajan tavoitteet ovat lähtökohta hakkuun suunnittelulle. Digitaalisten työkalujen ja paikkatiedon hyödyntäminen sekä ajantasainen osaaminen mahdollistavat mahdollisimman vaikuttavan luonnonhoidon toteutuksen.
Me Harvestialla noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksia ja metsänhoidon suositusten mukaisia käytäntöjä. Metsänomistajana voit panostaa luonnonhoitoon vähimmäisvaatimuksia enemmän. Haluamme tukea metsänomistajia tunnistamaan ja säilyttämään luontoarvoja. Siksi on tärkeää, että metsänomistajana kerrot meille tavoitteesi jo puukaupasta sovittaessa tai ennen hakkuun aloittamista.
Ota luonnonhoito puheeksi, kun keskustelet puukaupasta hankintavastaavasi kanssa. Kerro hänelle tavoitteesi metsäsi monimuotoisuuden vahvistamiseksi – esimerkiksi metsän eläimille jätettävistä suojatiheiköistä, lehtipuuosuudesta tai lahopuun lisäämisestä. Näin varmistat, että harvennus toteutetaan toiveidesi mukaan ja että metsääsi hoidetaan vastuullisesti myös tulevien sukupolvien hyväksi.
Harvestian monimuotoisuusohjelma Kohti monimuotoisempia metsiä julkaistiin keväällä 2024. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tehdä yhdessä metsänomistajien kanssa kestäviä ja tulevaisuuden haasteisiin sopeutuvia metsiä. Metsien elinvoimaisuuden turvaamisessa kasvatushakkuut ovat keskeisessä roolissa – ja Harvestia on niiden asiantuntija. Monimuotoisuusohjelmaa toteutamme käytännössä monella tasolla – aina arjen puunkorjuusta toiminnan laadunseurantaan ja pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädäntöä, metsäsertifioinnin vaatimuksia ja hyvän metsänhoidon suosituksia. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on osa puunkorjuun arkea.
Metsänomistaja voi halutessaan tehdä metsässään myös vähimmäisvaatimuksia laajempia luonnonhoidon toimia. Me kuuntelemme, kannustamme ja toteutamme metsänkäsittelyn metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti.
Vastuullinen metsien käsittely tarkoittaa meille:
-Harvennukset metsänhoidon suositusten mukaisesti
-Laadukas korjuujälki
-Luonnonhoidon hyvä toteutus
-Luontokohteiden säilyminen
-Luonnonhoidon paikkatiedon kerääminen
-Tyytyväinen metsänomistaja.
Olemme järjestäneet maastokoulutuksia eri puolilla toimialuettamme. Koulutuksissa syvennyttiin luonnon- ja vesienhoidon keinoihin sekä niiden vaikuttavuuteen. Tavoitteenamme on, että kaikilla puunkorjuun työmaillamme työskentelevillä on ajantasainen osaaminen laadukkaan luonnonhoidon toteuttamiseen.
Lue lisää: Luonnonhoidon koulutusta puunkorjuussa työskenteleville
Seuraamme toimintamme laatua jatkuvasti. Laatua arvioivat toimihenkilömme sekä puunkorjuun urakoitsijat ja kuljettajat omavalvontana. Tärkeänä osana toiminnan kehittämisessä on myös metsänomistajilta saatu palaute. Lisäksi teemme sisäisiä auditointeja ja päivitämme ohjeita ja järjestelmiä tarpeen mukaan. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen.
Lue lisää: Hakkuutyömaiden tarkastuksissa korostuvat työturvallisuus ja monimuotoisuus
Tapio on arvioinut kahtena peräkkäisenä vuonna korjuujäljen ja luonnonhoidon laatua satunnaisesti valituilla työmaillamme.
Tulokset ovat olleet hyviä keskeisten mittareiden osalta. Arvioinnit auttavat meitä tunnistamaan kehityskohteita ja kehittämään toimintaamme yhdessä urakoitsijoidemme kanssa.
Lue lisää: Harvestian työmailla korjuujäljen ja luonnonhoidon laatu on hyvällä mallilla
Monimuotoisuusohjelmassa olemme painottaneet erityisesti:
-Lahopuuston lisääminen tekopökkelöitä tekemällä
-Lehtipuuosuuden kasvattaminen
-Riittävien vesien suojavyöhykkeiden säilyminen
-Säästöpuiden valinta.
Hakkuukoneen kuljettaja merkitsee tekemänsä luonnonhoitotoimet mobiilisovellukseen. Näin pystymme seuraamaan toteutusta tarkasti. Vuoden aikana työmaillamme tehtiin esimerkiksi yli 12000 tekopökkelöä. Työmaakohtaiset luontokohdetiedot raportoidaan metsänomistajalle monimuotoisuusraporttina.
Lue lisää: Yli 12 000 tekopökkelöä kolopesijöille
Tarjoamme metsänomistajille mahdollisuuden liittyä kauttamme alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Sertifiointi todentaa, että metsää hoidetaan ja käytetään kestävästi ja vastuullisesti.
Lue lisää: PEFC-Metsäsertifiointiesite
Monimuotoisuusohjelman onnistuminen perustuu tiiviiseen yhteistyöhön metsänomistajien kanssa. Käymme aktiivista vuoropuhelua metsänkäsittelyn tavoitteista, luonnonhoidon mahdollisuuksista ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista metsien kehitykselle. Yhdessä löydämme ratkaisut, jotka tukevat metsänomistajan tavoitteita sekä metsän elinvoimaisuutta.
Olemme harvennusten asiantuntija ja metsänomistajan luotettava kumppani puukaupassa. Hankintavastaavamme ovat apunasi, kun haluat tietää, milloin on oikea aika harventaa ja kuinka paljon. Ota yhteyttä – yhteystietomme löydät täältä.
Harvennushakkuut ovat tärkeä osa suomalaisten metsien hoitoa, sillä ne pitävät metsät terveinä ja elinvoimaisina. Suunnitelmalliset ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa toteutetut harvennushakkuut tuovat metsänomistajalle myös rahanarvoista hyötyä, sillä ajallaan tehtynä ne voivat kasvattaa metsän tuottoa jopa 50 prosenttia verrattuna siihen, että harvennukset jätettäisiin kokonaan tekemättä.
Tiedätkö, kuinka harvennushakkuut vaikuttavat metsän hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Metsänhoidollisesta näkökulmasta harvennushakkuiden rooli on merkittävä. Harvennuksessa poistetaan heikkoja ja huonokuntoisia puita, jolloin kasvutilaa, ravinteita ja valoa vapautuu enemmän parhaille puuyksilöille, ja jäljelle jääneen puuston kasvu kiihtyy. Kasvava metsä sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, jolloin kasvun kiihtyminen lisää myös metsän hiilensidontaa. Tehokkaimpina hiilinieluina toimivatkin nimenomaan terveet ja hyvin hoidetut metsät. Lisäksi tiheät, huonokuntoiset metsät ovat erityisen alttiita tuhoille, ja harvennuksilla voidaan parantaa metsien kestävyyttä esimerkiksi myrskyjä, sekä talven mukanaan tuomia rasitteita, kuten tykkylumen painoa, vastaan.
Haluatko lukea lisää hyvästä metsänhoidosta? Metsänhoidon suosituksiin on koottu parhaat keinot metsien kestävään hoitoon.
Metsänomistajan hakkuutulojen näkökulmasta oikea-aikaiset harvennushakkuut ovat avainroolissa, sillä ne lisäävät puuston arvokasvua. Puuston arvokasvu kertoo, kuinka paljon puuston arvo euroina muuttuu esimerkiksi vuoden aikana. Arvokasvua lisäävät sekä metsän kasvun kiihtyminen että tukkipuiden osuuden kasvu, joista molempiin harvennushakkuulla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa. Kun siis seuraavan puukaupan aika koittaa, on metsässä edellisen harvennuksen ansiosta enemmän järeitä ja laadukkaita tukkipuun mitat saavuttaneita runkoja, joista maksetaan selvästi huonokuntoisia runkoja enemmän. Näin seuraavan puukaupan tulot ovat huomattavasti suuremmat.
Laadukas korjuujälki on harvennushakkuissa olennainen, koska se vaikuttaa merkittävästi metsän tuottavuuteen ja kuntoon tulevaisuudessa. Harvennuksessa jäljelle jäävä puusto valitaan tarkoin, jotta varmistetaan metsän hyvälaatuinen ja elinvoimainen kehitys hakkuun jälkeen. Tämä on edellytys myös arvokasvun kiihtymiselle. Hyvään korjuujälkeen vaikuttaa keskeisesti ajourasuunnittelu, sillä ajourien alle jäävää pinta-alaa puut eivät pysty hyödyntämään kasvualustanaan. Ammattitaitoisella ajourasuunnittelulla pystytään myös välttämään ajourapainaumien aiheuttamia juuristovaurioita, pystyyn jätettyjen puiden kolhuja sekä muita laho- ja hyönteisvaurioiden riskiä lisääviä vahinkoja.
Oikein tehtynä harvennushakkuut ja metsän monimuotoisuus eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan laadukkaaseen ja vastuulliseen metsänhoitoon kuuluu olennaisena osana myös metsän monimuotoisuuden, eli lajien kirjon, säilyttäminen. Harvennushakkuissa metsän monimuotoisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan jättämällä säästöpuita ja riistatiheikköjä, säästämällä olemassa olevaa kuollutta puuta, säilyttämällä riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille ja jättämällä metsään riittävästi lehtipuusekoitusta. Monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta voidaan lisätä tekemällä hakkuun yhteydessä tekopökkelöitä. Arvokkaat luontokohteet rajataan aina metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jotta niiden ominaispiirteet säilyvät. Metsän monimuotoisuuden säilyttämisessä harvennushakkuiden huolellisella suunnittelulla on suuri painoarvo ja siksi hakkuut kannattaa toteuttaa yhdessä ammattilaisen kanssa.
Harvestia – Kohti monimuotoisempia metsiä -ohjelman myötä olemme sitoutuneet edistämään luonnon monimuotoisuutta kaikessa toiminnassamme. Klikkaa ja tutustu.
Meillä Harvestialla puukaupat toteutetaan aina ammattitaidolla. Olemme erikoistuneet harvennushakkuisiin, ja Harvestian toteuttamista puukaupoista harvennuksien osuus on noin 80 prosenttia. Asiakkaistamme yli 90 prosenttia on antanut kiitettävän arvosanan toteuttamistamme puukaupoista. Luota sinäkin Harvestiaan!
Hankintaesimiehemme ovat apunasi ja kertovat, milloin on oikea hetki harventaa metsääsi. Yhteystietomme löydät täältä.
Harvestia järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa metsäpäivän Kuopiossa
Väki oli lähtenyt kelistä piittaamatta liikenteeseen ja katsomaan, mitä metsäpäivä pitää sisällään. Kävijöitä oli todella mukavasti ja saimme aikaan hyviä keskusteluita eri näkökulmista.
Päivän teemana oli paljon mediassakin esillä ollut korjuujäljen laatu harvennuksilla. Puolueettoman näkökulman aiheesta oli esittämässä valtakunnan tason kärkipään asiantuntija, Metsäkeskuksen Markku Remes. Koneurakoitsijan näkökulmaa päivään toi puunkorjuuyritys FinnHarvest Oy puolesta Eero Korhonen. Pientä porkkanaa tapahtumateltalle toi sahapalkinnon muodossa päivään osallistunut Kone ja Tarvike M. Leppänen Oy. Suuressa roolissa päivän onnistumisen kannalta oli myös KalPan juniorijoukkueen vanhemmat, jotka hoitivat makkaranpaiston ja kahvinkeiton aivan loistavalla menestyksellä.
Päivän mittaan saatiin tutustua mm. metsäkoneen työskentelyyn ja etenkin pienimmät kävijät saivat ikimuistoisen kokemuksen päästyään jopa istumaan metsäkoneen penkille. Toivottavasti näistä pienistä saadaan jonakin päivänä uusia ammattilaisia alalle.
Metsänomistajat ja muut aiheesta kiinnostuneet pääsivät myös tutkimaan harvennushakkuun lopputulosta ja rautaisten ammattilaisten kätten jälkiä. Viesti olikin suhteellisen yksiselitteinen, urakoitsijamme tekevät erinomaista työtä ja jälki on ensiluokkaista.
Suuri kiitos vielä kaikille yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat tapahtuman, mutta vielä erityisesti kaikille tapahtumassa käyneille.
Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle.
Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa kuitu- ja tukkipuuta sekä pysty- että hankintakaupalla.
