Satelliittipaikannuksesta on tullut arkielämässä yleisesti hyödynnetty palvelu. Myös puunhankinnassa paikannusta ja paikkatietoa käytetään laajasti puun oston, korjuun ja kuljetuksen eri vaiheissa. Paikannus ja paikkatieto antavat toteuttajille hyvät ennakkotiedot kohteesta ja näin saavutetaan laadullisesti hyvä lopputulos.
Tietoa 20 000 kilometrin korkeudelta käsin
Global Positioning System tutummin GPS, on Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja ylläpitämä satelliittipaikannusjärjestelmä. Järjestelmän satelliitit kiertävät maata noin 20 000 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Järjestelmään kuuluu lisäksi maa-asemia, jotka pitävät satelliitit oikeilla kiertoradoilla. Jokaisessa satelliitissa on tarkka atomikello. Satelliitit lähettävät maahan signaalia, jonka kulkuajan perusteella vastaanotin laskee signaalin kulkeman matkan. Ja kun maan pinnalla vastaanotin saa signaalin vähintään neljästä satelliitista, pystyy vastaanotin laskemaan sijainnin. Merellä, jossa ei tarvitse laskea korkeutta, paikannus onnistuu kolmellakin satelliitilla.
GPS-lyhennettä käytetään yleisterminä satelliittipaikannuksesta, vaikka GPS on Yhdysvaltain ylläpitämän järjestelmän lyhenne. Vastaavia järjestelmiä ovat venäläinen GLONASS, eurooppalainen Galileo ja kiinalainen BeiDou. Nykyaikaiset vastaanottimet pystyvät vastaanottamaan useamman järjestelmän lähettämää signaalia saman aikaisesti ja näin parantamaan tarkkuutta.
Normaalioloissa kaikille avoimen ja ilmaisen paikannuksen tarkkuus on 2-10 metrin välillä. Paikannuksen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat satelliittien määrä ja asema, ilmakehän aiheuttamat virheet, maaston peitteisyys ja käytetty vastaanotin. Tarkkuutta on mahdollista parantaa käyttämällä maksullisia tarkennuspalveluita. Tarkennuspalvelut perustuvat yleensä tietyissä pisteissä oleviin referenssi tukiasemiin, jotka vertaavat satelliiteista laskettua sijaintia tukiaseman tarkasti tunnettuun sijaintiin ja jakavat näin muodostuvaa korjausdataa vastaanottimille. Vastaanotin täytyy olla tarkennuspalvelua tukeva. Tarkennuspalvelulla päästää 0,2 – 1 metrin tarkkuuteen.
Monipuolista paikkatiedon hyödyntämistä Harvestialla
Harvestian toiminnassa paikkatietoa hyödynnetään jokaisessa työvaiheessa. Hankintaesimies suunnistaa autolla myynnissä oleville leimikoille käyttäen puhelimen tiekartta navigointia ja vaihtaa maastokartta sovellukseen siirtyessään metsän puolelle. Ostettujen lohkojen rajauksen yhteydessä joudutaan usein käyttämään paikannusta hyväksi tilan rajojen tai rajapyykkien etsinnässä. Kuvioiden rajaukset tallennetaan tarvittaessa maastokartta sovellukseen ja siirretään sitten metsäjärjestelmän kartalle. Näin puunkorjuun suorittavilla koneilla on tarkat kuvionrajat käytettävissä. Samalla kartalle määritellään varastopaikkojen, puutavara-auton kääntöpaikkojen, sähkölinjojen ja muiden huomioitavien kohteiden sijainnit. Myös lohkolla mahdollisesti olevat luontokohteet, lähteet ja suojakaistat merkitään maastoon ja kartalle paikannusta avuksi käyttäen.
Korjuun alkaessa kuljettaja kuittaa itsensä yksintyöskentelyn työturvallisuutta parantavaan sovellukseen, joka kertoo kuljettajan sijainnin. Tarvittaessa sovellus hälyttää apua ja ohjaa auttajat oikeaan paikkaan.
Korjuun suorittavat koneet siirretään leimikolle tiekartta navigointia hyödyntäen. Maastossa hakkuu- ja ajokoneiden tietokoneiden näytöllä on koko ajan kartta, jossa näkyy koneen oma sijainti suhteessa leimikon rajoihin. Hakkuukone tallentaa hakkuun suorituksen yhteydessä kulkemansa reitit eli ajourat. Nämä ajourat siirtyvät metsäkuljetuksen suorittavan koneen kartalle ja näin ajokoneen kuljettaja pystyy suunnittelemaan kuorman keruureitit etukäteen. Ajourat siirtyvät myös hankintaesimiehen karttanäytölle toimistolla, josta hän pystyy seuraamaan hakkuun edistymistä. Ajokone ajaa puut hankintaesimiehen etukäteen määrittelemälle varastopaikalle. Tilanteen muuttuessa ajokoneen kuljettaja pystyy tarvittaessa lisäämään kartalle uuden varastopaikan hyödyntäen GPS-paikannusta.
Puiden autokuljetus käynnistyy, kun auton kuljettaja saa kuljetustilauksen. Puuvarastojen sijainnit näkyvät auton tietokoneen karttanäytöllä. Paikkatietoon perustuen varastopaikoilta on laskettu etukäteen kuljetusmatkat tehtaille. Kuljettaja valitsee varaston, josta aikoo hakea kuorman. Valinnan jälkeen kartta näyttää ajoneuvon ja varastopaikan sijainnin samalla näytöllä. Näytön mittakaava tarkentuu sitä mukaa kun auto lähestyy varastoa ja näin kuljettaja osaa ajaa varastolle. Kuormauksen jälkeen kuljettaja ajaa tehtaalle tarvittaessa karttaa ja paikannusta hyväksi käyttäen. Tehtaalla paikkatietoa hyödynnetään tehdasvarastojen seurannassa. Tehdasvarastojen pinojen sijainnit ovat tallennettu järjestelmään ja kun trukki purkaa varastoa tehtaan käyttöön, niin järjestelmä tunnistaa trukin sijainnista varaston, josta vähennetään trukin tuotantoon siirtämät määrät.
Paikkatieto on nykyään tärkeä puunhankinnan toimitusketjun onnistumisen kannalta. Kyse on nykyaikaisen tekniikan hyödyntämisestä. Jos paikannus ei toimi tai tarvittava paikkatieto puuttuu, niin siitä aiheutuu heti hankintaesimiehille ja toteuttaville henkilöille ylimääräisiä haasteita. Paikannus ja paikkatieto ovat olennainen osa-alue tämän päivän puunhankinnassa.
