Harvestia järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa metsäpäivän Kuopiossa
Väki oli lähtenyt kelistä piittaamatta liikenteeseen ja katsomaan, mitä metsäpäivä pitää sisällään. Kävijöitä oli todella mukavasti ja saimme aikaan hyviä keskusteluita eri näkökulmista.
Päivän teemana oli paljon mediassakin esillä ollut korjuujäljen laatu harvennuksilla. Puolueettoman näkökulman aiheesta oli esittämässä valtakunnan tason kärkipään asiantuntija, Metsäkeskuksen Markku Remes. Koneurakoitsijan näkökulmaa päivään toi puunkorjuuyritys FinnHarvest Oy puolesta Eero Korhonen. Pientä porkkanaa tapahtumateltalle toi sahapalkinnon muodossa päivään osallistunut Kone ja Tarvike M. Leppänen Oy. Suuressa roolissa päivän onnistumisen kannalta oli myös KalPan juniorijoukkueen vanhemmat, jotka hoitivat makkaranpaiston ja kahvinkeiton aivan loistavalla menestyksellä.
Päivän mittaan saatiin tutustua mm. metsäkoneen työskentelyyn ja etenkin pienimmät kävijät saivat ikimuistoisen kokemuksen päästyään jopa istumaan metsäkoneen penkille. Toivottavasti näistä pienistä saadaan jonakin päivänä uusia ammattilaisia alalle.
Metsänomistajat ja muut aiheesta kiinnostuneet pääsivät myös tutkimaan harvennushakkuun lopputulosta ja rautaisten ammattilaisten kätten jälkiä. Viesti olikin suhteellisen yksiselitteinen, urakoitsijamme tekevät erinomaista työtä ja jälki on ensiluokkaista.
Suuri kiitos vielä kaikille yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat tapahtuman, mutta vielä erityisesti kaikille tapahtumassa käyneille.
Olen 28-vuotias metsätalousinsinööri, syntyperäisiä lieksalaisia. Maisemat ovat siis tuttuja. Välissä tuli käytyä koulut Joensuussa, mutta veri veti heti valmistumisen jälkeen, kohta puolenkymmentä vuotta sitten, takaisin kotiseudulle.
Kokemukseni metsäalasta on monipuolinen, näkemystä löytyy monelta kantilta. Olen liikkunut pienestä pitäen saloilla metsästellen ja kalastellen, ja myöhempinä vuosina myös omia metsiä hoitaen ja metsäalan töissä työskennellen. Osaamiseni sai kattavuutta metsänhoitoyhdistyksellä työskennelleideni vuosien tiimoilta, ja olen valmis jakamaan hyväksi toteamiani vinkkejä ja niksejä eteenpäin puukauppa-asioiden yhteydessä. Mielestäni metsiä on hyvä hoitaa aina kokonaisvaltaisesti, ja hakkuut ovat vain yksi osa isompaa palettia. Uskon, että näin saadaan metsänomistajalle puukaupasta hyvä kokemus, johon on aina ilo palata.
Metsäalan töissä olen tykännyt pitää nyrkkisääntönä ja ohjenuorana, että hommat hoidetaan aina yhtä huolella ja tunnollisesti kuin omissakin metsissä, ja metsänomistajaa kohdellaan kuten toivoisin itseänikin kohdeltavan samassa tilanteessa. Hommien pitää sujua mutkattomasti, läpinäkyvästi ja ne saatetaan kunnialla loppuun asti, olipa asiakkaana sitten kokenut konkari tai ensikertalainen. Nämä periaatteet täsmäsivät hyvin Harvestian ajatusmaailmaan – ollaan se mutkattomin kumppani puukaupassa.
Samankaltaisten perusarvojen lisäksi kiinnostuksen Harvestian hankintaesimiehen pestiin herätti myös yhtälailla sekä sen tuoma haastavuus että sen vapaus. Langat ovat hyvin pitkälti omissa käsissä mikä tietysti antaa hommaan omat haasteensa, mutta toisaalta se mahdollistaa myös hyvin suoraviivaisen toiminnan metsänomistajien kanssa. Puumarkkinatilanne on maailmantilanteen takia varsin erikoinen, mikä luo vielä omat haasteensa soppaan. Minulla on kuitenkin Harvestian kautta tarjota varsin kilpailukykyiset hinnat harvennusleimikoille ja ennen kaikkea huippuluokkainen korjuujälki, joten yhteinen sävel kyllä varmasti löydetään! Ja pitää sanoa, että on löydettykin; nyt nelisen kuukautta Harvestian hommia tehneenä voin vain kiittää metsänomistajia lämpimästä vastaanotosta takaisin Pohjois-Karjalan puumarkkinoille!
Ota yhteyttä niin tehdään hyvät ja antoisat puukaupat!
Ville Kilpeläinen
hankintaesimies
Puh. 040 865 0540
ville.kilpelainen@harvestia.fi
Nurmes ja Lieksa
Kesällä 2022 Harvestialla kesätyöntekijänä oli Tarvaisen Eetu Joensuusta. Eetu kertoo hänen kesätyökokemuksistaan Harvestialla.
”Opiskelen metsätieteitä Itä-Suomen yliopistossa ja tänä kesänä valmistuin metsätieteiden kandidaatiksi. Syksyllä jatkan maisterinopintojen parissa, jossa erikoistumisalana on metsäteknologia. Yliopisto opintojen ohella olen opiskellut myös metsätalousinsinöörin opintoja. Opinnot ovat antaneet hyvän teoreettisen pohjan puunhankinnan eri tehtävistä. Käytännön osaamista olen päässyt harjoittamaan jo monena kesänä eri metsäalan työtehtävien parissa. Ensimmäisen kesän olin Harvestialla vuonna 2020, jolloin toimin loma-ajan sijaisena hankintaesimiehille. Kesällä 2021 olin harjoittelussa Metsähallituksella, jossa työskentelin puun korjuun ja kuljetuksen parissa.
Tänä kesänä halusin jälleen hakea Harvestialle kesätöihin, koska minulle oli jäänyt hyvä kuva ensimmäisestä harjoittelusta ja tiesin, että pääsisin kehittämään omaa ammatillista osaamistani puunhankinnan parissa entistä enemmän. Kesän aikana päätehtäväni oli kuljetusesimiehen sijaistaminen. Työtehtävä piti sisällään viikoittaisten kuljetustilauksien suunnittelun ja seurannan eri toimituspisteisiin. Lisäksi autoin puutavara-autokuljettajia erilaisissa ongelmatilanteissa. Pääsin myös avustamaan korjuuesimiestä kesäloman ajan seuraamalla tukkikiintiöiden täyttymistä sekä suorittamalla hakkuukoneen kontrollimittauksia maastossa. Näiden työtehtävien ohella tein kesän aikana logistiikkaselvitystä, jonka tarkoituksena oli selvittää kustannustehokkain ja ylipäätään parhain mahdollinen kuljetusmenetelmä Harvestialla eri maantieteellisistä sijainneista.
Logistiikan työtehtävät vaativat tarkkuutta ja oma-aloitteisuutta. Kesän alussa työtehtäviin saa monipuolisen perehdytyksen, mutta tarvittaessa apua on saatavilla koko Harvestian henkilöstöltä. Logistiikan työtehtäviä suoritin pääasiassa Harvestian Kuopion toimistolta käsin.
Kesätyöt Harvestialla ovat hyvin monipuolisia sekä kehittäviä että vastuullisia. Omiin työtehtäviin on mahdollista päästä vaikuttamaan oman kiinnostuksen mukaan. Tunsin, että harjoittelijat ovat myös osa työyhteisöä ja heidän tekemiseensä luotetaan. Kannustan kaikkia vähänkin puunhankinnasta kiinnostuneita hakemaan harjoitteluun Harvestialle – täällä todellakin pääset tekemään oikeita töitä ammattilaisten kanssa!”
Paras aika hakea kesätöihin Harvestialle on tammi-helmikuussa. Mikäli kesä Harvestialla kiinnostaa, laita rohkeasti sähköpostia osoitteeseen jari.takkinen@harvestia.fi.
Ennakkoraivaus on harmillisen usein aliarvostettu metsänhoitotoimenpide. Se on kuitenkin epäilemättä yksi metsänhoidon tärkeimmistä toimenpiteistä, sekä taloudellisesta että esteettisestä näkövinkkelistä syynättynä.
Kuvittele itsesi nuoreen metsään, johon ei ole tehty uudistamistoimenpiteiden jälkeen juuri mitään hoitotöitä. Aivan, se on monissa tapauksissa lähes läpipääsemätön vesakko, jossa kasvaa lähes kaikkia mahdollisia suomalaisia puulajeja vieri vieressä. Sen jälkeen kuvittele itsesi metsäkoneen kuljettajaksi, joka saapuu kohteelle suorittamaan ensiharvennusta. Kuvittele yrittäväsi löytää metsäkoneen kouralla poistettavan rungon tyvi kolhimatta viereisiä, kasvatettavaksi tarkoitettuja puita. Aivan, käytännössä mahdoton tehtävä.
Mikäli jollakin ihmeen kommervenkillä saisitkin poistettavan puun kaadettua ja karsittua siististi, todennäköisesti seuraavan rungon kohdalla tulee kolhu, joku lukuisista risuista tarttuu kouraan kiinni ja heittää teräketjun pois paikoiltaan tai karahka menee hydrauliikkaletkujen väliin. Kone seis, hytistä alas ja riuhtomaan letkujen väliin juuttunut risu pois tai asettelemaan teräketju uudelleen paikoilleen.
Edellä lienee kolme suurinta ennakkoraivaamattoman harvennuskohteen ongelmaa. Ensimmäinen vaihtoehto, eli kolhu jäävän puun kyljessä on pahin metsänomistajan kannalta. Kolhiintuneeseen puuhun tulee ennen pitkää lahovika, koro tai muu tauti heikentämään jo valmiiksi vahingoittuneen puun kuntoa sekä sinetöi sen, että siitä puusta ei enää tukkia saa tekemälläkään. Kaiken lisäksi kolhu on silmällä katsottuna pahannäköinen. Metsänomistaja kärsii siis sekä taloudellista tappiota että esteettistä haittaa. Kolhu pystyyn jäävässä puussa on myös metsäkoneen kuljettajan ammattiylpeyden päälle kovasti kolahtava tekijä.
Kaksi muuta tapausta näkyvät suoraan metsäkoneurakoitsijan työn kannattavuudessa, kun sekä arvokas kone että sen kuljettaja joutuvat selvittelemään risukkoa pois, milloin mistäkin väliköstä. Voi tuntua äkkiä ajateltuna pieneltä vaivalta, jos silloin tällöin joutuu hyppäämään koneesta ulos ja selvittelemään risuja. Mutta kuvittele, jos tuo tapahtuu työvuoron aikana vaikkapa noin 10 kertaa ja jokainen tapahtuma vie noin viisi minuuttia tehokasta työaikaa sekä koneelta että kuljettajalta. Se on jo yhden työvuoron aikana lähes tunnin verran hukkaan heitettyä aikaa. Osaatko kuvitella, mitä se tarkoittaa viikkotasolla, kuukausitasolla tai vuositasolla, puhumattakaan metsänkoneen elinkaaresta.
Huonosti hoidettu ja raivaamaton metsä on myös puunostajan kannalta kohteena vähemmän houkutteleva. Moni ostaja ei halua ostaa ennakkoraivaamattomia harvennusleimikoita ollenkaan. Näin ollen pahimmassa tapauksessa kaupat jäävät kokonaan tekemättä tai raivaamattomuus näkyy vähintäänkin puun merkittävästi alhaisempana hintana. Usein puukauppakirjoissa on ehtona ennakkoraivaus, joten se on tehtävä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Mitä aiemmin, sen pienempi kustannuserä se metsänomistajalle on.
Nyt kun olemme kuvitelleet pahimman mahdollisen skenaarion läpi, siirrytään oppikirjaversioon. Hyvin koko elinkaarensa ajan hoidettu ja muutama vuosi ennen harvennushakkuuta ennakkoraivattu leimikko. Kuulostaa puunostajan sekä metsäkonekuskin unelmatyömaalta. Silloin myös hakkuun jälki on aivan eri luokkaa, kuin aiemmin mainitussa tapauksessa. Puun hintakin on reilusti korkeampi ja näin ollen ennakkoraivaus maksaa itsensä takaisin usein jo ensiharvennuksessa. Lisäksi hyvin hoidettu metsä järeytyy nopeammin ja sieltä saa tuloja nopeammalla rytmillä.
Hyvin hoidetussa metsässä kolhuja pystyyn jääviin puihin tulee ani harvoin ja jäljelle jää terve, kaunis ja hyvin puuta tuottava metsä. Terve metsä on myös parhaiten suojassa kaikilta luonnontuhoilta, kuten lumi- ja myrskytuhoilta. Hyväkuntoinen, hyvin kasvava metsä on myös paras mahdollinen hiilinielu. Hyvää huolta metsistään pitävä metsänomistaja tekee siis koko ajan myös ympäristön kannalta arvokasta työtä.
Sorsasalossa sijaitsevaan aallotuskartonkitehtaaseen kohdistuvan jätti-investoinnin ansiosta pohjoissavolaisesta puusta jalostettuja tuotteita viedään tulevaisuudessa maailmalle entistä enemmän. Investointi lisää tuotantomääriä ja paikallisen koivun kysyntää, sekä pienentää tehtaan ympäristövaikutuksia.
Kuopion Sorsasalossa sijaitsevan Mondi Group -konserniin kuuluvan aallotuskartonkitehdas Powerfluten tehdaslaajennus ja modernisointi on määrä suorittaa reippaalla aikataululla. Laajennuksen peruskivi muurattiin toukokuussa 2022 ja tehtaan laajennuksen on tarkoitus olla
valmis syksyllä 2023. Investoinnin avulla Powerflute laajentaa ja modernisoi tehdasta laajamittaisesti parantaen tuotantokapasiteettia ja tuotteiden laatua, sekä vähentäen tehtaan ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.
Investoinnin ansiosta myös paikallisen puun kysyntä kasvaa. Jättimäinen panostus tehtaan modernisoinniksi osoittaa tahtotilan olevan tehtaan kehittämisessä ja toimintojen ylläpitämisessä ja kasvattamisessa pitkälle tulevaisuuteen.
Tehtaan toiminnasta uudistetaan ja nykyaikaistetaan muun muassa puunkäsittelyä, kuitulinjaa, haihduttamoa, sekä paperikonetta. Moderni tehdasteknologia takaa entistä paremman prosessiturvallisuuden ja aiempaa laadukkaammat tuotteet. Modernisoinnin ansiosta tehtaan valmistamasta aaltokartongista saadaan entistä lujempaa ja laadukkaampaa. Tehtaan valmistamaa fluting-kartonkia käytetään esimerkiksi hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen. Tehtaan modernisoinnilla vastataan puukuitupakkausten kasvavaan kysyntään.
Laajennus mahdollistaa myös suuremmat tuotantomäärät ja pienemmät ympäristövaikutukset. Modernisoinnin myötä tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa 55 000 tonnia vuodessa ja tehtaan pidemmän tähtäimen tavoitteena on saada aallotuskartongin vuosituotanto 330 000 tonniin.
Tuotantomäärien kasvusta huolimatta tehtaan vaikutukset ympäristöön pienenevät huomattavasti modernisoinnin myötä. Moderni teknologia vähentää reilusti tehtaan ympäristövaikutuksia, kuten melutasoja ja jätevesilaitosten kuormaa. Tämän mahdollistaa vanhojen, pienemmille kuormituksille suuniteltujen järjestelmien korvaaminen modernilla tehdasteknologialla ja nykyaikaisilla ratkaisuilla.
Tehtaan tuotantoprosessissa on tärkeää myös vastuullisesti hoidetuista metsistä saatava kotimainen puu. Näin myös tehtaan tuote, uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva kuitupakkaus, on ekologinen ratkaisu pakkaustarpeisiin.
Harvestian toiminnassa paikkatietoa hyödynnetään jokaisessa työvaiheessa. Hankintaesimies suunnistaa autolla myynnissä oleville leimikoille Mondi Powerfluten tuotantoprosesseissa käytetään vain kotimaista koivua. Tehtaan laajennuksen myötä myös kotimaisen koivun tarve nousee, joka lisää puun kysyntää Pohjois-Savossa. 55 000 tonnin tuotantokapasiteetin kasvaminen vuodessa tarkoittaa myös vuotuisen puunkäyttömäärän kasvua noin 200 000 kuutiometrin verran. Harvestia hoitaa tehtaan puunhankinnan ja kasvaavaan kysyntään vastataan yhdessä metsänomistajien kanssa. Näin koivukuidun menekki alueella nousee tasaisesti, joka luo hyvät tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savon ja lähimaakuntien metsänomistajille tulevaisuudessakin.
Harvestian tuore vahvistus Vartiaisen Juho pääsi heti alkuun kertomaan omin sanoin minkälaisesta miehestä on kyse ja mitä tuleman pitää Pohjois-Karjalan ”puukauppakentällä”, kun Harvestia palaa takaisin alueelle tekemään onnistuneita puukauppoja asiakkaiden kanssa.
Olen 32-vuotias metsätalousinsinööri, Harvestian uusin tulokas Joensuusta. Kokemusta minulla on kertynyt puunhankinnasta kannolta tehtaalle monipuolisesti, niin puunkorjuun- ja metsäsuunnittelun kun myös puunoston parissa. Puunhankinnan olen kokenut kutsumusammatiksi, tykkään olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa ja tykkään siitä, että jokainen päivä on uusi ja erilainen. Metsällisissä asioissa keskustelen mielelläni ja jaan oppimaani tietoa mielelläni, hölmöjä kysymyksiä ei ole olemassa.
Varhaisen nuoruuden olen viettänyt Ilomantsissa, sittemmin asustellut Joensuun ympäristössä. Sydän sykkii edelleen nuoruusvuosiin ja Ilomatsin metsiin, joissa vietäkin paljon aikaa metsästellen suur- ja pienriistaa. Kalastaminen on myös lähellä sydäntä, viihdyn tiellä tietämättömillä kuuluvuuskenttien kantamattomassa erämaassa erittäin hyvin, kalastellen ja vaeltaen pitkin tuntureita. Välillä tuntuu, että tahtoo puukauppaasiat jäädä toissijaiseksi, kun näitä kokemuksia pääsee jakamaan asiakkaiden kanssa. Lisäksi minut tunnetaan siitä, että minulla on aina keskeneräinen rakennus, jota rakentelen vapaa-ajalla sekä tykkään sienestää, marjastaa ja valmistaa itse luonnosta pyytämistä aineksista mieltä ja kroppaa ravitsevaa ruokaa.
Vartiainen kertoo, että annettu haaste Harvestian toiminnan laajentamiselle Pohjois-Karjalan alueelle kiehtoo.
Otathan rohkeasti yhteyttä niin tehdään hyvät ja antoisat puukaupat!
Juho Vartiainen
hankintaesimies
Puh. 040 615 5175
juho.vartiainen@harvestia.fi
Joensuu, Kontiolahti ja Ilomantsi länsiosat
Satelliittipaikannuksesta on tullut arkielämässä yleisesti hyödynnetty palvelu. Myös puunhankinnassa paikannusta ja paikkatietoa käytetään laajasti puun oston, korjuun ja kuljetuksen eri vaiheissa. Paikannus ja paikkatieto antavat toteuttajille hyvät ennakkotiedot kohteesta ja näin saavutetaan laadullisesti hyvä lopputulos.
Global Positioning System tutummin GPS, on Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja ylläpitämä satelliittipaikannusjärjestelmä. Järjestelmän satelliitit kiertävät maata noin 20 000 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Järjestelmään kuuluu lisäksi maa-asemia, jotka pitävät satelliitit oikeilla kiertoradoilla. Jokaisessa satelliitissa on tarkka atomikello. Satelliitit lähettävät maahan signaalia, jonka kulkuajan perusteella vastaanotin laskee signaalin kulkeman matkan. Ja kun maan pinnalla vastaanotin saa signaalin vähintään neljästä satelliitista, pystyy vastaanotin laskemaan sijainnin. Merellä, jossa ei tarvitse laskea korkeutta, paikannus onnistuu kolmellakin satelliitilla.
GPS-lyhennettä käytetään yleisterminä satelliittipaikannuksesta, vaikka GPS on Yhdysvaltain ylläpitämän järjestelmän lyhenne. Vastaavia järjestelmiä ovat venäläinen GLONASS, eurooppalainen Galileo ja kiinalainen BeiDou. Nykyaikaiset vastaanottimet pystyvät vastaanottamaan useamman järjestelmän lähettämää signaalia saman aikaisesti ja näin parantamaan tarkkuutta.
Normaalioloissa kaikille avoimen ja ilmaisen paikannuksen tarkkuus on 2-10 metrin välillä. Paikannuksen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat satelliittien määrä ja asema, ilmakehän aiheuttamat virheet, maaston peitteisyys ja käytetty vastaanotin. Tarkkuutta on mahdollista parantaa käyttämällä maksullisia tarkennuspalveluita. Tarkennuspalvelut perustuvat yleensä tietyissä pisteissä oleviin referenssi tukiasemiin, jotka vertaavat satelliiteista laskettua sijaintia tukiaseman tarkasti tunnettuun sijaintiin ja jakavat näin muodostuvaa korjausdataa vastaanottimille. Vastaanotin täytyy olla tarkennuspalvelua tukeva. Tarkennuspalvelulla päästää 0,2 – 1 metrin tarkkuuteen.
Harvestian toiminnassa paikkatietoa hyödynnetään jokaisessa työvaiheessa. Hankintaesimies suunnistaa autolla myynnissä oleville leimikoille käyttäen puhelimen tiekartta navigointia ja vaihtaa maastokartta sovellukseen siirtyessään metsän puolelle. Ostettujen lohkojen rajauksen yhteydessä joudutaan usein käyttämään paikannusta hyväksi tilan rajojen tai rajapyykkien etsinnässä. Kuvioiden rajaukset tallennetaan tarvittaessa maastokartta sovellukseen ja siirretään sitten metsäjärjestelmän kartalle. Näin puunkorjuun suorittavilla koneilla on tarkat kuvionrajat käytettävissä. Samalla kartalle määritellään varastopaikkojen, puutavara-auton kääntöpaikkojen, sähkölinjojen ja muiden huomioitavien kohteiden sijainnit. Myös lohkolla mahdollisesti olevat luontokohteet, lähteet ja suojakaistat merkitään maastoon ja kartalle paikannusta avuksi käyttäen.
Korjuun alkaessa kuljettaja kuittaa itsensä yksintyöskentelyn työturvallisuutta parantavaan sovellukseen, joka kertoo kuljettajan sijainnin. Tarvittaessa sovellus hälyttää apua ja ohjaa auttajat oikeaan paikkaan.
Korjuun suorittavat koneet siirretään leimikolle tiekartta navigointia hyödyntäen. Maastossa hakkuu- ja ajokoneiden tietokoneiden näytöllä on koko ajan kartta, jossa näkyy koneen oma sijainti suhteessa leimikon rajoihin. Hakkuukone tallentaa hakkuun suorituksen yhteydessä kulkemansa reitit eli ajourat. Nämä ajourat siirtyvät metsäkuljetuksen suorittavan koneen kartalle ja näin ajokoneen kuljettaja pystyy suunnittelemaan kuorman keruureitit etukäteen. Ajourat siirtyvät myös hankintaesimiehen karttanäytölle toimistolla, josta hän pystyy seuraamaan hakkuun edistymistä. Ajokone ajaa puut hankintaesimiehen etukäteen määrittelemälle varastopaikalle. Tilanteen muuttuessa ajokoneen kuljettaja pystyy tarvittaessa lisäämään kartalle uuden varastopaikan hyödyntäen GPS-paikannusta.
Puiden autokuljetus käynnistyy, kun auton kuljettaja saa kuljetustilauksen. Puuvarastojen sijainnit näkyvät auton tietokoneen karttanäytöllä. Paikkatietoon perustuen varastopaikoilta on laskettu etukäteen kuljetusmatkat tehtaille. Kuljettaja valitsee varaston, josta aikoo hakea kuorman. Valinnan jälkeen kartta näyttää ajoneuvon ja varastopaikan sijainnin samalla näytöllä. Näytön mittakaava tarkentuu sitä mukaa kun auto lähestyy varastoa ja näin kuljettaja osaa ajaa varastolle. Kuormauksen jälkeen kuljettaja ajaa tehtaalle tarvittaessa karttaa ja paikannusta hyväksi käyttäen. Tehtaalla paikkatietoa hyödynnetään tehdasvarastojen seurannassa. Tehdasvarastojen pinojen sijainnit ovat tallennettu järjestelmään ja kun trukki purkaa varastoa tehtaan käyttöön, niin järjestelmä tunnistaa trukin sijainnista varaston, josta vähennetään trukin tuotantoon siirtämät määrät.
Paikkatieto on nykyään tärkeä puunhankinnan toimitusketjun onnistumisen kannalta. Kyse on nykyaikaisen tekniikan hyödyntämisestä. Jos paikannus ei toimi tai tarvittava paikkatieto puuttuu, niin siitä aiheutuu heti hankintaesimiehille ja toteuttaville henkilöille ylimääräisiä haasteita. Paikannus ja paikkatieto ovat olennainen osa-alue tämän päivän puunhankinnassa.
Mondi Group hyväksyi kesällä 2021 yli sadan miljoonan euron investointihankkeen Kuopion Sorsasalossa sijaitsevaan aallotuskartonkitehtaaseen. Investoinnilla vastataan kasvavaan kysyntään, parannetaan tuotteen laatua ja kustannuskilpailukykyä sekä vahvistetaan tehtaan ympäristötehokkuutta. Investointi kasvattaa tehtaan vuosikapasiteettia noin 55 000 tonnilla. Samalla myös vuotuinen puunkäyttömäärä kasvaa noin 200 000 m3. Investointi on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Merkittävä investointi Kuopion Sorsasalon tehtaaseen tarkoittaa tasaista kysyntää koivukuidulle myös tulevaisuudessa. Puun kysynnän kasvu luo Pohjois-Savon sekä lähimaakuntien metsänomistajille hyvät tulevaisuuden näkymät.
Oikea-aikaisella ja aktiivisella metsänhoidolla pidämme metsät ja niiden puuston elinvoimaisina ja terveinä. Puun käytön kasvu ei siis tarkoita metsävarojen ehtymistä – päinvastoin.
Hyvällä metsänhoidolla varmistetaan se, että metsien käyttöä voidaan lisätä vahvistaen samalla niiden kasvua. Harvennushakkuut ovat keskeinen osa metsänhoitoa ja merkittävässä roolissa puuston kasvun kannalta. Harvennuksessa poistetaan heikkoja ja huonokuntoisia puita, jolloin kasvutilaa, ravinteita ja valoa vapautuu enemmän parhaille puuyksilöille ja jäljelle jääneen puuston kasvu kiihtyy. Oikein ja yhdessä ammattilaisten kanssa tehtynä harvennushakkuut kiihdyttävät puuston kasvua. Lisäksi harvennushakkuut vauhdittavat puuston arvokasvua ja niillä voidaan tukea myös metsän monimuotoisuutta. Tarkemmin harvennushakkuiden hyödyistä voit lukea täältä.
Pohjois-Savossa metsien kasvu on alueellisesti koko maan kärkipäätä. Kiitos hyvän metsänhoidon! Viimeisimpien valtakunnan metsien inventointi (VMI) jaksojen aikana 2009-2020 Pohjois-Savon puuston keskimääräinen hehtaarikohtainen kasvu, sekä puuston kokonaistilavuus metsämaalla on ollut selvästi nousujohteinen ja saman aikaisesti puunkäyttö- ja korjuumäärät ovat lisääntyneet. Tekemällä harvennushakkuut ja hoitotyöt ajallaan pystymme kestävästi kasvattamaan puunkäyttömääriä, vahvistamaan metsien monimuotoisuutta sekä kasvattamaan metsien hiilinieluja myös tulevaisuudessa.
Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maan metsävaroista, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista, metsien terveydentilasta, metsien monimuotoisuudesta sekä metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.
Valtakunnan metsien inventointi juhli satavuotista taivaltaan vuonna 2021. Valtakunnan metsien inventoinnin ensimmäiset maastotyöt aloitettiin vuonna 1921. Taustalla oli huoli maamme metsien tilasta ja puuvarojen riittävyydestä. Sittemmin VMI:n tuottama tilastotieto metsistä on osoittautunut niin arvokkaaksi, että inventointeja on toistettu noin 10 vuoden välein. Metsien hoito on pitkäjänteistä toimintaa. Pitkien aikasarjojen avulla on pystytty varmistamaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito. Huolellinen inventointi osoittaa, että puuston kokonaistilavuus on kasvanut ja metsävaramme kasvavat edelleen. Panostamalla jatkossakin hyvään metsänhoitoon voidaan metsien käyttöä lisätä vahvistaen samalla niiden hiilivarastoa sekä metsäluonnon monimuotoisuutta.
Harvestian vaatimukset urakoitsijoille ja heidän työntekijöidensä osaamiselle ovat tarkentuneet viimeisen parin vuoden aikana. Urakoitsijoille asetettavat vaatimukset tähtäävät turvallisuuden parantamiseen Harvestian työmailla. Harvestialla turvallisuus onkin tärkein asia, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Yksi nykyisistä vaatimuksista on koneenkuljettajien metsäalan tutkinto. Harvestia ja Sakky selvittivät yhteistyön mahdollisuutta koneenkuljettajien kouluttamiseksi. Yhteinen malli ja ratkaisu tähän löydettiin ja koneenkuljettajien koulutus alkoi alkuvuodesta 2020. Jokaiselle ilman tutkintoa olevalle moto- tai ajokoneenkuljettajille mahdollistettiin koulutuksen aloitus töiden ohessa, joka johtaa metsäalan tutkintoon.
Eritysesti kokeneemmat motoilla ja ajokoneilla toimivat henkilöt ovat monesti itseoppineita ja työ on tekijäänsä opettanut ajan saatossa. Varsin perinteistä on ollut, että maatilan yhteyteen on talon isäntä hommannut aikanaan konekaluston, alkanut urakoida maatilan pidon ohessa ja hommaamaan leivän jatketta. Varsinaista koulutusta puiden tekoon ja ajoon ei ole saatu kuin korkeintaan kantapään kautta. Nuoremmalla väellä tilanne on usein toinen. Metsäalan koulutus on käyty, esimerkiksi hakkuukoneen tai ajokoneen kuljettajan koulutus. Tämän jälkeen on siirrytty metsän puolelle koulun penkiltä.
Koulutus ja tutkinto suoritetaan näyttöperusteisesti eikä perinteistä koulun penkillä istumista koulutuksessa juuri tule. Koulutukseen sisältyy myös muita osiota, joten pelkällä näyttökokeella ei tutkintoa heru. Koulutukseen kuuluvat näyttöjen lisäksi mm. erilaisten korttien ja kurssien suorittaminen kuten työturvakortti sekä ensiapukurssi. Riippuen henkilöstä ja koulutuksesta, koulutukseen voi kuulua lisäksi luonnonhoitoa, kasvinsuojelu metsätaloudessa -koulutus sekä tulityökortti. Koulutus järjestetään joustavasti ja voikin sanoa, että koulutuksen sisältö räätälöidään henkilön mukaan. Koulutuksen laajuus on kokonaisuudessaan 150 osaamispistettä.
On tärkeää muistaa, että koulutuksen käyminen ja tutkinnon suorittaminen eivät tee kenestäkään ammattilaista. Ammattilaiseksi kehitytään ajan kanssa, koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Koulutus antaa perusteet ja valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa, mahdollisuuden vastata lisääntyviin metsäalan haasteisiin ja vaatimuksiin korjuutyömailla sekä henkilökohtaisella tasolla virallisen osoituksen osaamisesta ja taitotasosta sekä mahdollisuuden jatkokoulutukseen.
Koulutus on kestänyt keskimäärin noin puolitoista vuotta henkilöä kohden päättyen tutkinnon suorittamiseen. Koronan hellittäessä koulutus voidaan viedä läpi nopeammin mutta johtuen tutkintoon kuuluvista aikataulutetuista pakollisista osioista, koulutus kestää noin vuoden. Jatkossa koulutus alkaa kahdesti vuodessa mukaillen Sakkyn aikatauluja. Harvestia kartoittaa urakoitsijoiden ja heidän henkilöstön tilanteen ennen koulutusten alkua ja ilmoittaa heidät tarpeen mukaan Sakkylle koulutuksen aloittamista varten.
Koulutusyhteistyön alussa koulutukseen tuli 30 henkilöä. Tutkinnon saaneita lokakuun alussa 2021 oli 24 henkilöä ja loppujen tutkintoa suorittavien odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Koulutuksen käyneet ovat pitäneet tutkinnon suorittamista töiden ohessa sujuvana.
Harvestialla koneenkuljettajien kouluttautuminen nähdään erittäin positiivisena asiana sekä työturvallisuuden, että oman osaamisen parantamisen kannalta. Hienoa nähdä, että moni on saanut käytyä koulutuksen läpi ja suoritettua tutkinnon. Kiitos koulutuksen käyneille sekä opettajille. Jatketaan samaan malliin myös tulevaisuudessa.
Kesällä 2021 Harvestian rivejä vahvisti kaksi kesätyöntekijää, Ville ja Marikki. Ville vietti kesäänsä hankinnan tehtävien parissa Kangasniemellä ja Marikki logistiikan parissa Kuopiossa. Alta pääset lukemaan heidän kesätyökokemuksiaan.
”Suhde metsään ja lopulta metsätalouteen tulee jo kotoa. 15-vuotiaana raivasin taimikoita kesätyönä, josta tie vei ammattikouluun metsäkoneenkuljettajalinjalle. Joidenkin metsäkoneenkuljettajavuosien jälkeen palo päästä vaikuttamaan asioihin vahvistui, ja päädyin metsätalousinsinööriopiskelijaksi Mikkeliin. Parin vuoden opiskelun jälkeen hain kesätöitä Harvestialta, ja se kannatti. Kesän aikana olen oppinut erittäin paljon puunhankintaan sekä puukauppaan liittyviä asioita.
Harvestialla kannustetaan oppimaan ja ottamaan vastuuta. Päätehtäväni on ollut hankintaesimiesten loma-ajan sijaistaminen. Toimenkuva on laaja, ja jokainen päivä töissä erilainen. Olen päässyt osallistumaan koko puunhankinnan ketjuun puukauppatarjouksen teosta korjuuseen ja siihen, että puutavara-auto saa puut kyytiinsä. Tietokonetöitä toimistolla on paljon, mutta jokaiseen päivään mahtuu myös autolla ajoa sekä metsässä käyntiä. Työpäivän aikana puhelin soi usein.
Hankinnan harjoittelija tarvitsee monipuolisia vuorovaikutustaitoja ja pelisilmää, sillä työssä tapaa ihmisiä metsänomistajista yrittäjiin ja muihin toimijoihin. Työskentely on itsenäistä, ja samaan aikaan täytyy hallita useita eri työhön kuuluvia osa-alueita. Reippaalla ja työtä pelkäämättömällä asenteella pärjää pitkälle.
Mielestäni Harvestialla olossa parasta on, kun olen saanut tehdä puunhankinnan tehtäviä alusta loppuun saakka. Olen saanut tavata metsänomistajan, ja suunnitella ja toteuttaa yhdessä puukauppaa hänen toiveidensa mukaan. Lisäksi on hienoa olla osana tätä puunhankinnan kokonaisuutta, ja nähdä, miten kaikki eri osapuolet toimivat yhteistyössä ja puhaltavat yhteen hiileen!”
”Tämä on kolmas kesäni Harvestialla, ja joka kesä olen saanut tehdä ja oppia uutta. Valmistuin tänä kesänä metsätieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, ja syksyllä opinnot jatkuvat kauppatieteen maisteriopinnoissa. Perusymmärrys metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta hankitaan luentosaleissa ja kenttäkursseilla, mutta käytännön työ opettaa lopulta eniten. Hain kesätöihin Harvestialle heti kun alan kesätyöt olivat ajankohtaisia.
Työ Harvestialla on ollut mielenkiintoista ja kehittävää, joten olen hakenut uudestaan – jo kolmatta kertaa. Joka kesä työnkuvani on laajentunut, ja tänä vuonna työtehtävät ovat olleet erityisen vaihtelevia. Päätehtäväni on ollut toimia kuljetusesimiehen sijaisena. Tässä tehtävässä suunnittelen ja seuraan viikoittaisia puutavarakuljetuksia tehtaille, ja olen apuna tien päällä oleville kuljettajille. Tänä kesänä pääsin lisäksi hankkimaan myös kansainvälistä työkokemusta olemalla etäyhteyksin mukana Mondi Groupin strategiatyössä Wienissä.
Logistiikan parissa työskentelevän täytyy olla oma-aloitteinen ja järjestelmällinen. Töitä on pystyttävä tekemään itsenäisesti ja ottamaan vastuuta, mutta apua löytyy ympäriltä aina kun sitä tarvitsee. Myös ongelmanratkaisukykyä tarvitaan, sillä hyvästä perehdytyksestä huolimatta kaikkia vastaan tulevia tilanteita ei voi etukäteen opetella, ja välillä joutuu soveltamaan. Työ on pääsääntöisesti toimistotyötä.
Parasta Harvestialla työskennellessä on se, että kesätyöntekijät saavat vastuuta ja heidän tekemiseensä luotetaan. Työtehtävät ovat kehittyneet kokemuksen kasvaessa ja niitä on saanut suunnata myös oman mielenkiinnonkohteiden mukaan. Harvestialla tehdään kovasti töitä, mutta ilmapiiri on silti rento ja kesätyöntekijät ovat osa työyhteisöä ensimmäisestä päivästä saakka.”
Paras aika hakea kesätöihin Harvestialle on tammi-helmikuussa. Mikäli kesä Harvestialla kiinnostaa, laita rohkeasti sähköpostia osoitteeseen jari.takkinen@harvestia.fi.
Harvestia Oy on Mondi Groupin omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii puut Mondi Powerfluten Kuopion Sorsasalossa sijaitsevalle tehtaalle.
Lisäksi Harvestia toimittaa puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa kuitu-, tukki- ja energiapuuta sekä pysty- että hankintakaupalla.
